• Minna Pihlava

Uusi kuntoutusmalli vahvisti neuropsykiatrisesti oireilevien toimintakykyä

Kelan Oma väylä -kuntoutusmalli tuotti hyviä tuloksia.

Uusi kuntoutusmalli vahvisti neuropsykiatrisesti oireilevien toimintakykyä Kuva 1 / 1

Monimuotoinen kuntoutus parantaa neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten toimintakykyä ja auttaa heitä arjen hallinnassa.

Tämä ilmeni Oma Väylä -kuntoutushankkeen tutkimustuloksista.

Hankkeessa Kela kehitti monimuotoisen kuntoutuspalvelun neuropsykiatrisesti oireileville 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille vuosina 2014–2018.

Kela ja THL tutkivat palvelun soveltuvuutta. Tutkimukseen osallistui 202 kuntoutujaa, joilla oli diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä ja joko ADHD tai ADD.

Kuntoutukseen kuului sekä yksilötapaamisia että ryhmätapaamisia. Osa tapaamisista toteutui kuntoutujan oman arjen ympäristössä, kuten kotona tai oppilaitoksessa.

Puolitoista vuotta kestäneen kuntoutuksen jälkeen kuntoutujien elämässä oli tapahtunut monia myönteisiä muutoksia.

Osallistujien toimintakyky parani ja mielenterveys, sosiaaliset taidot ja osallisuuden tunne vahvistuivat. Kuntoutusjakson alkaessa 107 eli yli puolet kuntoutujista oli työelämän tai opintojen ulkopuolella. Heistä lähes puolet (44 %) onnistui saamaan jalansijaa työ- tai opiskeluelämässä.

– Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten aikuisten kuntoutus on räätälöitävä asiakkaan lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti, sillä kuntoutujien toimintakyvyssä ja elämäntilanteessa voi olla suuriakin yksilöllisiä eroja, sanoo THL:n erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner tiedotteessa.

Jatkotuen tarve osoittautui tärkeäksi. Sitä tarvitaan erityisesti työllistymiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Jatkossa pitää varmistaa, että kunnille jäävät ja maakuntien vastuulle tulevat palvelut toimivat yhteen ja kokonaisuus saadaan näitä nuoria parhaiten tukevaksi, sanoo THL:n erikoistutkija Riikka Lämsä tiedotteen mukaan.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

THL kehittää kuntoutuksen puutteellista tietopohjaa
Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden hoito
Muistipotilaan masennus voi kertoa yksinäisyydestä

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.