1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. UV-valosta apua 
seksuaalirikosten tutkimukseen
Ajan­kohtai­sta

UV-valosta apua 
seksuaalirikosten tutkimukseen

Poliisin käyttämä UV-valo voi olla tulevaisuudessa myös lääkärien käytössä seksuaalirikosten oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa.

UV-valosta apua 
seksuaalirikosten tutkimukseen Kuva 1 / 1

Poliisin käyttämä UV-valo voi olla tulevaisuudessa myös lääkärien käytössä seksuaalirikosten oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilä TAYS:sta on verrannut vielä julkaisemattomassa tutkimuksessaan UV-valon ja tavallisen valkoisen valon käyttöä gynekologisten ­vammojen dokumentoinnissa.

– UV-valolla voidaan havaita sellaisia vammoja, mustelmia ja ­arpia, jotka ­eivät erotu tavallisella valolla. Ero valkoiseen valoon verrattuna oli tilastollisesti merkitsevä, Tampereen Lääkäri­päivillä tutkimustaan esitellyt ­Joki-Erkkilä ­kertoo.

UV-valo on poliisin rikostutkinnan käytössä ympäri maailmaa ja sillä etsitään esimerkiksi siemenneste- ja veri­jälkiä, mutta gyne­kologisten vammojen tutkimiseen sitä ei ole aiemmin käytetty.

– Teen seksuaalirikosten esitutkinnassa yhteistyötä poliisin kanssa ja sain siitä idean UV-valon mahdollisuuksien selvittämisestä, Joki-Erkkilä kertoo.

Tutkimusaineistossa oli mukana 88 aikuista, jotka olivat ­olleet vapaaehtoisessa yhdynnässä ennen ­gynekologista tutkimusta.

Harjanäytteestä tarkempaa tietoa

Joki-Erkkilä tarkasteli myös papanäytteen otossa käytetyn harjanäytteen ­soveltuvuutta seksuaalirikosten tutkintaan.

Kohdunkaulakanavan harjanäyte ei kuulu nykyiseen sek­suaali­rikos­tutki­mus­paket­tiin, mutta sillä voisi saada näytteitä epäillystä rikoksesta, etenkin jos yhdynnästä on kulunut jo enemmän aikaa.

– Harjalla saa kohdunkaulasta talteen enemmän materiaalia kuin pumpulipuikolla, ja siitä voidaan saada Y-kromosomaalista tunnistetta. Harjanäytteellä saatiin enemmän hyötyä, kun ­yhdynnästä oli kulunut kolme vuorokautta, ­Joki-Erkkilä kertoo.

Y-kromosomaalista materiaalia oli löydettävissä vielä kuuden vuorokauden kuluttua.

– Näytteitä kannattaa siis ottaa jopa kuuteen vuorokauteen ­saakka epäillystä rikoksesta, Joki-Erkkilä sanoo.

Tutkimuksessa ei ollut vielä mahdollisuutta selvittää sitä, miten usein näytteestä saataisiin identifiointi tiettyyn mieheen.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa seulonta ei tavoita kaikkia

Kohdunkaulasyövän seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.

Kommentti
Eksote meni liian pitkälle

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on tullut malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos lääkäripulaa ei hoideta ajoissa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Avi moittii Siun sotea

Siun sote sai kehotuksen huolehtia riittävästä henkilömiehityksestä.

Kommentti
Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

– Nyt tarkkana, koska sitä saa mitä tilaa, toteaa Minna Mantila.

Ajassa
Haimasyöpä voisi löytyä aiemmin

– Sain vinkkejä opetustyöhön, kiittelee Johanna Arola Sigrid Jusélius Symposiumin antia.

Tieteessä
Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista?

Kajoavaa hoitoa vaativa ahtauma täytyy diagnosoida viiveettä.