UV-valosta apua 
seksuaalirikosten tutkimukseen

Poliisin käyttämä UV-valo voi olla tulevaisuudessa myös lääkärien käytössä seksuaalirikosten oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa.

UV-valosta apua 
seksuaalirikosten tutkimukseen Kuva 1 / 1

Poliisin käyttämä UV-valo voi olla tulevaisuudessa myös lääkärien käytössä seksuaalirikosten oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilä TAYS:sta on verrannut vielä julkaisemattomassa tutkimuksessaan UV-valon ja tavallisen valkoisen valon käyttöä gynekologisten ­vammojen dokumentoinnissa.

– UV-valolla voidaan havaita sellaisia vammoja, mustelmia ja ­arpia, jotka ­eivät erotu tavallisella valolla. Ero valkoiseen valoon verrattuna oli tilastollisesti merkitsevä, Tampereen Lääkäri­päivillä tutkimustaan esitellyt ­Joki-Erkkilä ­kertoo.

UV-valo on poliisin rikostutkinnan käytössä ympäri maailmaa ja sillä etsitään esimerkiksi siemenneste- ja veri­jälkiä, mutta gyne­kologisten vammojen tutkimiseen sitä ei ole aiemmin käytetty.

– Teen seksuaalirikosten esitutkinnassa yhteistyötä poliisin kanssa ja sain siitä idean UV-valon mahdollisuuksien selvittämisestä, Joki-Erkkilä kertoo.

Tutkimusaineistossa oli mukana 88 aikuista, jotka olivat ­olleet vapaaehtoisessa yhdynnässä ennen ­gynekologista tutkimusta.

Harjanäytteestä tarkempaa tietoa

Joki-Erkkilä tarkasteli myös papanäytteen otossa käytetyn harjanäytteen ­soveltuvuutta seksuaalirikosten tutkintaan.

Kohdunkaulakanavan harjanäyte ei kuulu nykyiseen sek­suaali­rikos­tutki­mus­paket­tiin, mutta sillä voisi saada näytteitä epäillystä rikoksesta, etenkin jos yhdynnästä on kulunut jo enemmän aikaa.

– Harjalla saa kohdunkaulasta talteen enemmän materiaalia kuin pumpulipuikolla, ja siitä voidaan saada Y-kromosomaalista tunnistetta. Harjanäytteellä saatiin enemmän hyötyä, kun ­yhdynnästä oli kulunut kolme vuorokautta, ­Joki-Erkkilä kertoo.

Y-kromosomaalista materiaalia oli löydettävissä vielä kuuden vuorokauden kuluttua.

– Näytteitä kannattaa siis ottaa jopa kuuteen vuorokauteen ­saakka epäillystä rikoksesta, Joki-Erkkilä sanoo.

Tutkimuksessa ei ollut vielä mahdollisuutta selvittää sitä, miten usein näytteestä saataisiin identifiointi tiettyyn mieheen.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.