Ajan­kohtai­sta

Vuoristorata voi aiheuttaa aivoverenpurkauman

Ajelu huvipuiston vuoristoradalla voi aiheuttaa subduraalisen verenpurkauman. Japanissa on raportoitu tapauksesta, jossa 24-vuotias nainen sai aivoverenvuodon ajettuaan kuusi kertaa vuoristoradassa, joista kaksi Fujiyaman jättiradalla, joka kuuluu maailman suurimpiin vuoristoratoihin.

— Jättiradat, jotka ovat korkeampia ja joissa nopeus on suurempi kuin tavallisissa vuoristoradoissa, voivat olla vaarallisia, sanoi Toshio Fukutake, Chiban yliopistossa työskentelevä neurologi ja raportin toinen kirjoittaja.

— Huvipuistojen johdon sekä vuoristoradalla ajelevien ihmisten tulisi olla tietoisia ajelun mahdollisista terveysriskeistä. Neljä päivää huvipuistossa käynnin jälkeen nainen hakeutui lääkäriin päänsäryn vuoksi. Hänelle tehtiin useita tutkimuksia, ja aluksi diagnoosiksi saatiin jännityspäänsärky, johon määrättiin lihasrelaksantteja. Päänsärky kuitenkin jatkui, ja kaksi kuukautta myöhemmin tehty magneettikuvaus paljasti molemminpuoliset verihyytymät aivoissa. Hyytymät poistettiin leikkauksessa ja naisen päänsäryt katosivat. Kahdeksan viikon kuluttua leikkauksesta hän oli täysin oireeton.

— Vaikka subduraalinen verenpurkauma on harvinainen seuraus vuoristoradalla ajelusta, voi tällaista silti tapahtua, sanoi Fukutake. — Monissa tapauksissa yhteys on saattanut jäädä huomiotta.

Kovakalvonalainen verenvuoto on useimmiten seuraus päähän kohdistuneesta vammasta ja on yleisintä vanhuksilla, joiden verisuonet ovat hauraat. Nämä verenpurkaumat, jotka johtuvat suonen seinämän repeämisestä, tapahtuvat aivojen kovakalvon ja lukinkalvon väliseen tilaan. Muodostuu hyytymä, joka aiheuttaa painetta aivokudokseen. Oireina ovat päänsärky, sekavuus, muistamattomuus, uneliaisuus ja mahdollisesti toispuoleinen halvaus. Kovakalvonalaiselle verenpurkaumalle altistavia tekijöitä ovat korkea verenpaine, diabetes, epilepsia ja hyytymisenestohoito. Päähän kohdistuvien vammojen lisäksi harvinaisempia vuodon aiheuttajia voivat olla niskan piiskaniskuvamma, painavan kuorman nostaminen, raju yskän- tai aivastuskohtaus tai putoaminen istualleen.

Koska tapauksen naispotilaalla ei ollut ainoatakaan edellä luetelluista altistavista tekijöistä ja koska subduraalinen verenvuoto on hyvin harvinainen nuorilla naisilla, tutkijat päättelivät, että vuoristoradan kiihtyvyysvoimat ovat voineet aiheuttaa verisuonen repeämän ja kovakalvonalaisen verenvuodon.

Tutkijoiden tiedossa oli myös kolme muuta tapausta, joista on raportoitu alkaen vuonna 1994. Näistä kaksi, 26- ja 64-vuotiaat miehet, oli onnistuneesti hoidettu leikkauksella. Sen sijaan kolmas tapauksista, 73-vuotias mies, menehtyi saubduraaliseen verenvuotoon 13 päivää vuoristorata-ajelun jälkeen, vaikka myös hänelle tehtiin leikkaus. Neurology 2000;54:264.c.2000 Medical Presscorps News Service/Distributed by The New York Times

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030