Yhteistyöllä bioteknologian kilpailukykyä Itämeren maat kokoavat voimansa ScanBalt-yhteisössä
Verkottuminen on vanha juttu Itämeren alueella. Hansakauppa kukoisti myöhäiskeskiajalla, jolloin muun muassa Hampuri, Bremen, Rostock ja Lübeck kävivät kauppaa sekä Pohjoismaissa että Baltiassa sijaitsevien kaupunkien kanssa. Nyt Itämeren alueen tiiviit suhteet ovat saaneet uusia muotoja maiden välisessä bioteknologian yhteistyössä, ScanBaltissa. Yhteisön tavoitteena on nostaa Itämeren maat eurooppalaisen bioteknologian kärkeen.
Bioteknologia on kehittynyt yli 20 vuotta Yhdysvaltojen vetämänä, mutta nyt myös muut maat ovat liittyneet mukaan kilpailuun. Tällä hetkellä bioteknologia on nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja EU:ssa. Markkinoiden odotetaan jopa kolminkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Joka kymmenes bioalan yritys Euroopassa on suomalainen. Turun seudulle on keskittynyt vahvaa bioalan osaamista. Siellä toimii tällä hetkellä nelisenkymmentä bioalan yritystä, jotka työllistävät noin 3 000 ihmistä.
BioTurku on Turun seudun bioalan toimijoiden kokonaisuus, jonka päämääränä on luoda keskeytymätön ketju koulutuksesta ja tutkimuksesta keksintöjen kaupallistamiseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon saakka. Turun Biolaakso Oy on ollut aktiivisesti mukana aloittamassa ScanBalt-yhteistyötä BioTurussa. Toiminnan painopistealueita ovat lääkekehitys, diagnostiikka, biomateriaalit, funktionaaliset elintarvikkeet sekä bioprosessit.
- ScanBalt-verkosto syntyi Baltian maiden, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Pohjois-Saksan, Puolan ja Suomen välisen yhteistyön pohjalta. Islanti, Pietarin alue Venäjältä sekä Kalingrad ovat myös tulossa mukaan ScanBalt-yhteisöön. Konkreettisesti toiminta alkoi tämän vuoden alussa. Tarkoituksena on saada muut Suomen biokaupungit, Kuopio, Tampere ja Oulu, liittymään mukaan hankkeeseen, kertoo Turun Biolaakso Oy:n projektipäällikkö Hanna Halme.
-Tavoitteenamme on vahvistua pohjoiseurooppalaisena bioalueena. Verkostossa aloitetaan yhteisiä projekteja, joista ensimmäisten aiheina ovat immateriaalioikeudet sekä ammattitaitoisen henkilöstön saaminen bioalan yrityksiin.
SUOMEN VAHVUUTENA PITKÄJÄNTEINEN TUTKIMUS
- Suomessa on panostettu vahvasti bioteknologian tutkimukseen. Tekesin, Suomen Akatemian ja muuta kautta tullut rahoitus on koordinoitu siten, että vältetään päällekkäisiä tutkimuksia. Pitkäjänteisen tutkimustyön tuloksena on syntynyt runsaasti uusia bioteknologian liikeideoita. Maailmanlaajuisen trendin mukaan tuoreita ideoita syntyy isojen yritysten liepeillä. Biotieteiden ja bioteknologian strategia Euroopassa korostaa kansainvälistä ulottuvuutta sekä bioyhteisöjen verkottumisen tärkeyttä. Tällä tavoin voidaan tehostaa osaamista ja tiedon hyödyntämistä. ScanBalt-verkoston käynnistyminen tukee EU:n biostrategian tavoitteita. Vahvojen verkostojen avulla eurooppalaisen bioteollisuuden kilpailukyky tulee voimistumaan, Hanna Halme uskoo.
ODOTUKSET KORKEALLA MYÖS SAKSASSA JA RUOTSISSA
Johtaja Heinrich Cuypers Rostockissa sijaitsevasta bioteknologian tutkimus- ja kehittämiskeskus BioConValley:sta kertoo, että Mecklenburg-Vorpommernin osavaltio on panostanut bioteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen voimakkaasti viime vuosina.
- Turismi, elintarvike- ja laivanrakennusteollisuus ovat olleet perinteisiä elinkeinoja Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa. Vaikka nämä talouden osa-alueet ovat kasvaneet jatkuvasti, eivät ne ole silti pystyneet työllistämään riittävästi väkeä. Ensimmäinen rakenteellinen muutos taloudessa tapahtui 1990-luvun alussa, toinen vuonna 2000. Rakennusteollisuuden työpaikkojen määrä tippui rajusti, 128 000:sta nykyiseen 84 000:een. Julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet noin 2 000:lla joka vuosi. Viime vuosina tehdyt investoinnit ovat lisänneet teollisuuden ja kaupan osuutta bruttokansantuotteesta ja työpaikkojen määrää. Kuitenkin tarvitsemme lisää uusia työpaikkoja luovia yrityksiä, ja muun muassa siksi Mecklenburg-Vorpommern on erittäin kiinnostunut kehittämään uutta teknologiaa, Heinrich Cuypers selvittää.
- Osavaltiossamme on nyt 75 bioteknologian yritystä, jotka työllistävät 1500 henkilöä. Bioteknologia painottuu muun muassa lääkkeiden, tekoelinten ja lääketieteellisen diagnostiikan kehittämiseen. Yliopistojen bioteknologian tutkimus on keskittynyt Greifswaldiin ja Rostockiin. Nykyiset teknologiakeskukset eivät enää pysty toteuttamaan kaikkia suunniteltuja projekteja, ja siksi tänä vuonna on tarkoitus rakentaa uusia keskuksia. Tämän alueen infrastruktuurin laajentamiseen aiotaan sijoittaa liki 70 miljoonaa euroa.
- BioConValley pyrkii Itämeren alueen maiden bioteknologian menestykselliseen kehittämiseen ScanBalt-yhteistyön avulla. Tavoitteenamme on, että Itämeren maat kehittyvät yhdeksi Euroopan johtavaksi bioteknologian alueeksi, Cuypers tiivistää.
Professori Per Belfrage Lundin MediConValley:sta, bioteknologian ja lääketieteen tutkimuskeskuksesta, jakaa Heinrich Cuypersin optimismin.
- MediConValley luottaa vakaasti ScanBalt-yhteistyöhön. Uskon, että alue on Euroopan bioteknologian kärjessä vuoteen 2005 mennessä. Verkostoituminen on päivän sana. Baltian maat ja Puola ovat panostaneet tasokkaaseen luonnontieteelliseen koulutukseen, mutta siellä ei ole taloudellisia resursseja. Nämä maat ovat hyviä investointikohteita. Suomessa puolestaan on erittäin hyvät tutkimusresurssit, ja Saksasta löytyy taloudellista potentiaalia. Mielestäni bioteknologian tulevaisuus on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, Belfrage linjaa.
EU:LTA UUSI BIOTIETEIDEN TOIMINTAOHJELMA
EU-komission biotieteiden ja biotekniikan strategia- ja toimintaohjelman punaisena lankana on pyrkimys edistää Euroopan kilpailukykyä.
- Komissio on ilmaissut ohjelmassa strategian, jonka mukaan Euroopan tulisi kehittää bioalaa. Kilpailukykyä täytyy vahvistaa, sillä Eurooppa on jäänyt bioteknologian kehityksessä Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Ohjelma edellyttää, että jäsenmaat miettivät, minkätyyppistä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa bioalalla. Jäsenmaiden tulee taata, että bioteknologia saa riittävästi taloudellista tukea. Tietämys pitää myös pystyä siirtämään markkinakäyttöön, mainitsee teollisuusneuvos Matti Oivukkamäki kauppa- ja teollisuusministeriöstä.
- Ohjelmassa puhutaan paljon verkottumisen ja klustereiden luomisen tarpeellisuudesta. Jotta bioteknologia voisi kehittyä, täytyy tutkimuslaitosten ja yritysten etsiä yhdessä eri osapuolia tukevaa toimintaa. Komissio haluaa luoda kaupallisen nettiportaalin bioalan verkottumista varten. Neuvosto käsittelee ja hyväksyy toimintaohjelman tässä kuussa.
VTT PERUSTI LÄÄKEKEHITYKSEN BIOTEKNIIKAN TUTKIMUSRYHMÄN
Valtion teknillinen tutkimuskeskus on kehittänyt jo kauan bioteknisellä proteiinimuokkauksella muun muassa teollisia entsyymejä sekä vasta-aineita lääketieteelliseen diagnostiikkaan ja elintarvikkeiden turvallisuuteen. Nämä tekniikat hyödyntävät pitkälti samanlaista osaamista kuin lääkekehityksessä tarvitaan. Nyt VTT on perustanut Turkuun lääkekehityksen biotekniikan ryhmän, jonka vetäjäksi ja lääketieteen tutkimusprofessoriksi on nimitetty lääketieteen tohtori Olli Kallioniemi.
- Ihmisen perimän kartoitus avaa uusia, suunnattomia mahdollisuuksia tutkia, miten elimistö toimii. Selvittämällä geenien toimintaa ja proteiinien tuottamista eri tilanteissa saadaan tietoa siitä, miten proteiinit poikkeavat molekyyleiltään tavanomaisesta, esimerkiksi sairauksissa. Lääkeaine vaikuttaa usein nimenomaan proteiinin toimintaan joko tehostamalla tai hidastamalla sitä. Uudet tutkimusmenetelmät auttavat tunnistamaan ne proteiinit, joihin lääkeaine voi vaikuttaa, kertoo Olli Kallioniemi.
