1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. ”Pitkä COVID” on tunnistettava ja tunnustettava
Pääkirjoitus 46/2020 vsk 75 s. 2423

”Pitkä COVID” on tunnistettava ja tunnustettava

Kuvituskuva 1

Maailma on nyt elänyt SARS-CoV2-viruksen ja sen aiheuttaman COVID-19-taudin kanssa vajaan vuoden ajan. Tartunta on todettu yli 50 miljoonalla (11 WHO Coronavirus Disease (COVID-19) Dashboard. ­https://covid19.who.int/ (siteerattu 6.11.2020).). Tautiin sairastuneita on Suomessa runsaat 17 000 ja parantuneita arvioidaan olevan noin 12 700 (22 THL. Tilannekatsaus koronaviruksesta. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta (siteerattu 6.11.2020).). Ainakin 10 %:lla toipuminen kestää yli kolme viikkoa ja joillakin oireet jatkuvat kuukausia (33 Greenhalgh T, Knight M, A’Court C, Buxton M, Husain L. Management of post-acute covid-19 in primary care. BMJ 2020;370:m3026. ­http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3026.,44 Rubin R. As their numbers grow, COVID-19 ”long-haulers” stump experts. JAMA 2020;324:1381–3.). Puhutaan postakuutista, kroonisesta tai "pitkästä" COVIDista.

Oireet ovat moninaisia ja osin outoja: pitkittynyttä yskää, vilutusta ja hikoilua, lämpöilyä, uupumusta, hengenahdistusta, rintakipua, päänsärkyä, neurokognitiivisia oireita, lihaskipuja ja -heikkoutta, vatsaoireita, ihottumaa, diabetes-tasapainon huonontumista, veritulppia sekä depressiota ja muita psykiatrisia oireita on raportoitu (33 Greenhalgh T, Knight M, A’Court C, Buxton M, Husain L. Management of post-acute covid-19 in primary care. BMJ 2020;370:m3026. ­http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3026.,44 Rubin R. As their numbers grow, COVID-19 ”long-haulers” stump experts. JAMA 2020;324:1381–3.). Joillakin oireet ovat akuutin taudin jälkeen ensin korjaantuneet mutta palanneet muutaman päivän tai viikon jälkeen (44 Rubin R. As their numbers grow, COVID-19 ”long-haulers” stump experts. JAMA 2020;324:1381–3.).

Kun kyseessä on entuudestaan tuntematon tauti, siihen saattaa liittyä ­yllättäviä oireita.

Monet potilaat ovat kertoneet, että heidän oireitaan on vähätelty tai ne on leimattu ahdistukseksi tai muuksi psyykkiseksi oireiluksi (33 Greenhalgh T, Knight M, A’Court C, Buxton M, Husain L. Management of post-acute covid-19 in primary care. BMJ 2020;370:m3026. ­http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3026.,44 Rubin R. As their numbers grow, COVID-19 ”long-haulers” stump experts. JAMA 2020;324:1381–3.). Moni on jäänyt ilman sairauspäivärahaa (55 Tolonen A. Hulluksi leimaamista, vähättelyä, tukien menetyksiä: pitkä korona voi viedä työkyvyn perusterveeltä ja potilaat vaativat nyt tiedotusta. YLE 28.10.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11613115). Pitkään koronainfektion jälkeen oireileville on monissa maissa perustettu vertaistukiryhmiä. Suomessa viime keväänä perustettuun Koronaviruksen saaneet ja oireilevat -ryhmään on liittynyt yli 3 600 jäsentä (66 Koronaviruksen saaneet ja oireilevat vertaistukiryhmä. https://www.facebook.com/groups/koronavertaistuki (siteerattu 6.11.2020)).

Useissa elinjärjestelmissä esiintyvät oudot ja vaihtelevat oireet saattavat tuoda mieleen toiminnallisen oireilun, varsinkin jos koronavirustesti on aikanaan jäänyt negatiiviseksi tai potilas ei ole oireidensa alussa päässyt testeihin. Mutta toiminnallinen oireilukaan ei välttämättä ole peruste ohjata potilasta psykiatriseen arvioon, ellei hän sitä itse toivo. Hoitavan lääkärin on osattava kohdata myös pitkittyvän sairastamisen potilaassa aiheuttama ahdistus. Se voi vaatia hoitoa yhtä lailla kuin muutkin oireet.

Lue myös

Koronainfektion jälkeen pitkään jatkuvat oireet on tunnistettava ja tunnustettava. COVID-19 ja sen jälkioireet tulisi voida diagnosoida myös kliinisesti, ilman positiivista virustestiä (33 Greenhalgh T, Knight M, A’Court C, Buxton M, Husain L. Management of post-acute covid-19 in primary care. BMJ 2020;370:m3026. ­http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3026.,88 Kujala P. Pitkään oireilevien COVID-19-potilaiden omakohtaista tietoa kannattaa hyödyntää. Suom Lääkäril 2020;75:2198–9.). Kun kyseessä on entuudestaan tuntematon tauti, ei pitäisi olla yllätys, että siihen saattaa liittyä yllättäviä oireita ja niiden ennakoimatonta käyttäytymistä. Myös aikaisempiin koronavirustauteihin, SARSiin ja MERSiin, on liittynyt neuropsykiatrisia jälkioireita (33 Greenhalgh T, Knight M, A’Court C, Buxton M, Husain L. Management of post-acute covid-19 in primary care. BMJ 2020;370:m3026. ­http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3026.), mutta COVID-19:n levittyä pandemiaksi tällaisten oireiden epidemiologinen mittakaava on aivan toinen (77 Butler M, Pollak TA, Rooney AG, Michael BD, Nicholson TR. Neuropsychiatric complications of covid-19. BMJ 2020;371:m3871. http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3871.).

Vakavien ja spesifistä hoitoa vaativien komplikaatioiden, kuten tromboembolisten tai sydänkomplikaatioiden, poissulkemisen jälkeen paras toimintatapa on kuunnella potilasta ja hoitaa häntä oireenmukaisesti ongelma kerrallaan myös moniammatillisen kuntoutuksen keinoin sekä tukea – oireita tarkasti seuraten – potilaan asteittaista paluuta entisiin aktiviteetteihinsa (33 Greenhalgh T, Knight M, A’Court C, Buxton M, Husain L. Management of post-acute covid-19 in primary care. BMJ 2020;370:m3026. ­http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3026.,88 Kujala P. Pitkään oireilevien COVID-19-potilaiden omakohtaista tietoa kannattaa hyödyntää. Suom Lääkäril 2020;75:2198–9.). Emme vielä tunne koronan pitkittyviä jälkioireita riittävästi, mutta todennäköisesti näillä keinoilla suuri osa potilaista paranee spontaanisti, vaikkakin hitaasti (33 Greenhalgh T, Knight M, A’Court C, Buxton M, Husain L. Management of post-acute covid-19 in primary care. BMJ 2020;370:m3026. ­http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3026.). "Toiminnallisilta" tuntuviin oireisiin hoitokeinot ovat pitkälti samat.

Jos ymmärrys koronan jälkeisestä pitkittyneestä oireilusta jää puutteelliseksi eivätkä potilaat saa asianmukaista kohtelua, tukea ja hoitoa, vaarana on, että "pitkästä COVIDista" tulee yksi uusi kiistanalainen oireyhtymä, jossa kansalaisaktiivisuus ja lääketiedeyhteisö asemoituvat toistensa vastapuoliksi. Tällainen kehityskulku on torjuttava, koska kaikkien yhteinen toive on potilaiden hyvä hoito.

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo
vs. vastaava päätoimittaja
Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Osakkeet (Orion), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim).

Kirjallisuutta
1
WHO Coronavirus Disease (COVID-19) Dashboard. ­https://covid19.who.int/ (siteerattu 6.11.2020).
2
THL. Tilannekatsaus koronaviruksesta. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta (siteerattu 6.11.2020).
3
Greenhalgh T, Knight M, A’Court C, Buxton M, Husain L. Management of post-acute covid-19 in primary care. BMJ 2020;370:m3026. ­http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3026.
4
Rubin R. As their numbers grow, COVID-19 ”long-haulers” stump experts. JAMA 2020;324:1381–3.
5
Tolonen A. Hulluksi leimaamista, vähättelyä, tukien menetyksiä: pitkä korona voi viedä työkyvyn perusterveeltä ja potilaat vaativat nyt tiedotusta. YLE 28.10.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11613115
6
Koronaviruksen saaneet ja oireilevat vertaistukiryhmä. https://www.facebook.com/groups/koronavertaistuki (siteerattu 6.11.2020)
7
Butler M, Pollak TA, Rooney AG, Michael BD, Nicholson TR. Neuropsychiatric complications of covid-19. BMJ 2020;371:m3871. http://dx.doi.org/10.1136/bmj.m3871.
8
Kujala P. Pitkään oireilevien COVID-19-potilaiden omakohtaista tietoa kannattaa hyödyntää. Suom Lääkäril 2020;75:2198–9.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.