1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tutkitun tiedon merkitys korostuu ­ korona-aikana
Pääkirjoitus 4/2021 vsk 76 s. 165

Tutkitun tiedon merkitys korostuu ­ korona-aikana

Kuvituskuva 1

Pertti Saloheimo

Kuvituskuva 2

Hannu Halila

   

Juuri päättynyt Donald Trumpin presidenttikausi toi yleiseen kielenkäyttöön valeuutiset-käsitteen. Vuosi sitten alkanut COVID-19-pandemia tuotti poikkeusolot, jollaiset ovat aina otollinen kaikenlaisten huhujen ja salaliittoteorioiden kasvualusta. Nykyinen viestintäteknologia ja sosiaalinen media mahdollistavat informaation – myös tahattoman misinformaation ja tahallisen disinformaation – jakamisen ennenäkemättömän tehokkaasti ja laajalti.

YK:n pääsihteeri ja WHO:n pääjohtaja ovat julistaneet paitsi pandemian myös infodemian: oikea mutta myös väärä informaatio leviää tsunamin lailla epidemian rinnalla (11 WHO. Call for Action: Managing the Infodemic. 11.12.2020. https://www.who.int/news/item/11-12-2020-call-for-action-managing-the-infodemic). Hallitsemattomana infodemia vahingoittaa väestöjen terveyttä rapauttamalla luottamusta tieteeseen ja pandemian hoitoon.

YK:n pääsihteeri ja WHO:n pääjohtaja ovat julistaneet pandemian lisäksi infodemian.

WHO vetoaa kansainväliseen yhteisöön, että tieteestä tehtäisiin yleisölle paremmin saavutettavaa ja ymmärrettävää. Luotettavia tiedonlähteitä tulee ylläpitää. Näyttöön perustuvia terveyttä suojelevia toimia tulee tukea, jolloin samalla parannetaan yleisön luottamusta niihin (11 WHO. Call for Action: Managing the Infodemic. 11.12.2020. https://www.who.int/news/item/11-12-2020-call-for-action-managing-the-infodemic). Lääkäriliiton ja Journalistiliiton juuri uudistamassa yhteisessä viestintäsuosituksessa korostetaan myös lääkäritutkijoiden velvollisuutta tehdä yhteistyötä median kanssa oikean tiedon välittämisessä suurelle yleisölle.

Vuonna 2019 julkaistun Tiedebarometrin mukaan Suomessa luotetaan tieteeseen ja koulutukseen yhtä selvästi kuin aiemminkin (22 Tiedebarometri. http://www.tieteentiedotus.fi/files/Tiedebarometri_2019.pdf). Koronapandemian tuottaman epävarmuuden vaikutusta suomalaisten tiedeluottamukseen emme tiedä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta ovat nimenneet tämän vuoden 2021 Tutkitun tiedon teemavuodeksi (33 Tutkitun tiedon teemavuosi. https://www.tsv.fi/fi/uutiset/suomessa-vietetaan-tutkitun-tiedon-teemavuotta). Hanke kokoaa yhteen tutkitun tiedon tunnettuutta edistäviä tapahtumia ja tekoja sekä vahvistaa niiden näkyvyyttä. Tavoitteena on saada kaikki suomalaiset tutkitun tiedon ja luotettavien tietolähteiden äärelle.

Samanaikaisesti Lääkäriliiton tämän vuoden teema on Tutkittu tieto hoidon ja päätösten perustana (44 Kosonen S. Nyt vietetään tutkitun tiedon teemavuotta. Suom Lääkäril 2021;78:216.). Osana teemavuotta toteutetaan kampanja ja väestökysely tutkimustiedon merkityksestä erityisesti korona-aikana. Tavoitteena on korostaa tieteellisyyttä uskomushoitojen vastakohtana. Lääkäriliiton päämääränä on, että nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvä selvitys vaihtoehto- ja uskomushoitoja koskevasta sääntelystä saadaan tehtyä. Sen perusteella ensi hallituskaudella on sitten lopulta tarpeen saada säädettyä pitkään odotettu uskomushoitoja säätelevä laki.

Lue myös

Tukholman yliopiston teoreettisen filosofian professorin Åsa Wikforssin mukaan yksi tutkijan tärkeimmistä yhteiskunnallisista panoksista on tiedon välittäminen siitä, miten tiede ja sen kehyksen muodostavat instituutiot todella toimivat (55 Wikforss Å. Vaihtoehtoiset faktat fatkat. Alkuteos Alternativa fakta, suom. Pekka Tuomisto. Helsinki: Aula & Co 2020.). "Faktaresistenssin" torjunnassa tämäntyyppinen tiedonvälitys voi olla tärkeämpää kuin perustieto tieteestä.

Tieteestä tulisi kertoa niin, ettei synny käsitystä tieteen tuloksista lopullisesti todistettuina ja yksinkertaisina tosiasioina eikä toisaalta tieteellisistä teorioista valistuneina arvauksina (55 Wikforss Å. Vaihtoehtoiset faktat fatkat. Alkuteos Alternativa fakta, suom. Pekka Tuomisto. Helsinki: Aula & Co 2020.). Tieteen "itsensä korjaaminen" ei tarkoita sitä, että eilen tiede oli sitä mieltä ja tänään tätä mieltä.

Misinformaatiota kumotessa ei tulisi toistaa valheellisia väittämiä, vaikka sitten osoittaisikin ne vääriksi – ne nimittäin jäävät silti mieleen. On parempi keskittyä oikeaan tietoon ja perustella se. Tietoresistenssi vähenee, jos vältetään vastapuolen karsinoimista ja löydetään jokin yhteinen nimittäjä samaan ryhmään kuulumisesta. Jos saa ihmiset tuntemaan olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, väitteet saavuttavat heidät helpommin. On myös tärkeää välttää yhdistämästä näkökantoja tiettyyn ihmisryhmään (55 Wikforss Å. Vaihtoehtoiset faktat fatkat. Alkuteos Alternativa fakta, suom. Pekka Tuomisto. Helsinki: Aula & Co 2020.).

Meillä kaikilla on paljon tehtävää.

Kirjoittajat
Hannu Halila
varatoiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto
Pertti Saloheimo
lääketieteellinen päätoimittaja
Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Osakkeet (Orion), tekijänpalkkiot (Kustannus Oy Duodecim).

Hannu Halila: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta
1
WHO. Call for Action: Managing the Infodemic. 11.12.2020. https://www.who.int/news/item/11-12-2020-call-for-action-managing-the-infodemic
2
Tiedebarometri. http://www.tieteentiedotus.fi/files/Tiedebarometri_2019.pdf
3
Tutkitun tiedon teemavuosi. https://www.tsv.fi/fi/uutiset/suomessa-vietetaan-tutkitun-tiedon-teemavuotta
4
Kosonen S. Nyt vietetään tutkitun tiedon teemavuotta. Suom Lääkäril 2021;78:216.
5
Wikforss Å. Vaihtoehtoiset faktat fatkat. Alkuteos Alternativa fakta, suom. Pekka Tuomisto. Helsinki: Aula & Co 2020.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin

Palkinnot saivat muiden muassa valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti ja lääkäri Anni Saukkola.

Ajassa
Kouluterveyskysely: Yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Iso osa lapsista ja nuorista on silti tyytyväisiä elämäänsä.

Ajassa
Vilpitöntä tiedettä

Plagiointi on tavallisempaa kuin ­tulosten sepittäminen ja tekaistut havainnot, sanoo Aleksi Tornio.

Tieteessä
Rintakehän sädehoito nuoruudessa ja rintasyöpäriskin arviointi

Lapsuuden tai nuoruuden aikana sädehoitoa rintakehän alueelle saaneista jopa joka kolmannelle kehittyy rintasyöpä 50 ikävuoteen mennessä.

Kolumni
Lääkäri, viestijä

Pandemia-ajan viestinnän jälkipyykkiä pestään varmasti pitkään, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Pääkirjoitus
Kenen haluat päättävän asioistasi?

On väliä, äänestätkö vai et, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.