1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Artisti maksaa
Kommentti

Artisti maksaa

Yli vuoden leikkausjonon korjaaminen normaalitoiminnan ohessa ilman lisäkustannuksia ja aiempaa pienemmällä henkilökunnalla , siinäpä pulma.

Artisti maksaa Kuva 1 / 1 Kuva: Laura Vesa

Epidemian kuivuessa kesäaurinkoon ovat koittaneet koko kansan normipäivät: terassit ovat auenneet, lomamatkoja varataan Kreikkaan ja turvaväli kuulostaa huvipuistotermiltä. Vaikka uimarannalla tai supermarketissa sitä ei enää tahdo muistaa, vain hetki sitten yhteiskunta yhdistyi yksiääniseksi korpisoturien jälkeläisten joukoksi ja ihmisyyden parhaat puolet tulivat esiin koronan uhatessa yhteistä hyvinvointiamme.

Kärpästen herraa ei kruunattu – ja suurin osa dokumentoiduista ihmiskunnan kriiseistä toistaa samaa; kriisin hetkellä humaanius, altruismi ja toivo voivat paremmin kuin seesteisyyden ummehtamassa yksilökeskeisyydessä. Jos kriisi jatkuu aaltoillen, onko hyvä kestävää ja voimallisesti kytevää vai yksinäinen kynttilä vetoisassa huoneessa?

Kesän myötä kriitikot ovat uskaltautuneet koloistaan kuin talviunilta heränneet karhut, valmiina syömään kaiken eteensä tulevan.

Kevät toi muurarin, maalarin ja hanslankarin, ja kesän myötä kriitikot ovat uskaltautuneet koloistaan kuin talviunilta heränneet karhut, valmiina syömään kaiken eteensä tulevan. Netissä äänensä löytäneet asiantuntijat, jotka vielä keväällä huutelivat tehokkaampien toimien perään, ovat nyt vaatimassa vastauksia siihen, sammutettiinko tulipalo väärin tai pysähtyikö roihu liian kalliilla. Vastalauseet valmiuden luonteesta – aikomusten sijaan olla valmis toimintaan huomioiden todennäköisyyksien lisäksi toteuman seuraukset – ovat vahvoja argumentteja.

Häpeämättömän katumattomana huomaan silti miettiväni, kuka hoitovelan maksaa. Toisen aallon suurimpana huolena ei ole enää se, pystymmekö ottamaan sen vastaan, vaan se, pystymmekö maksamaan väestön terveyteen kohdistuvat korot.

Valtion tyhjää kumisevalla arkulla on monta hamuavaa kättä. Sairaanhoitopiirien arvioitu 620 miljoonan euron korona-alijäämä uhkaa jäädä kattamatta ja koronasta entisestään köyhtyneet kunnanisät kyselevät erikoissairaanhoidon säästöjen perään tarvittaessa YT-toimilla.

Yli vuoden leikkausjonon korjaaminen normaalitoiminnan ohessa ilman lisäkustannuksia ja aiempaa pienemmällä henkilökunnalla saa ainakin minusta Fermin paradoksin – älykkään elämän olemassaolon – olemaan tuhannen taalan ratkaistava kysymys ulkoavaruuden sijasta ihan omassa kotimaassamme. Jos kurjuuden jakamisessa on jotakin hyvää, nyt sote-askeleita otetaan yhteisesti talouden takamatkalta eikä keinottelulle sote-rahojen jaossa liene monellakaan mahdollisuuksia.

Winston Churchill oli vakuuttunut, että hänen maanmiestensä kestokyky Saksan pommittaessa Lontoota – yli 8 000 pommia yhdeksässä kuukaudessa 1940 syyskuusta alkaen – liittyi brittikansan poikkeukselliseen ja ylväisiin ominaisuuksin. Pommitusten välillä naapurit auttoivat toisiaan palkkioita pyytämättä ja kaupat avattiin taivaan tyhjennyttyä. Sortuneista rakennuksista etsittiin eloon jääneet vaarasta huolimatta.

Churchill oli väärässä, sillä näin ei tapahtunut vain Lontoossa, vaan kaikkialla, missä pommikoneet kylvivät tuhojaan, myös Saksassa. Samaan aikaan Suomessa köyhtyvä kansakunta jakoi keskenään sen mitä jaettavaa oli. Maat yksin kyntävät perheenäidit täydensivät suomalaista sankaritarinaa pervitiinillä eteenpäin jaksavista rintamamiehistä, joista tuli veljiä sanan suurimmassa merkityksessä.

Lue myös

Edes Kärpästen Herran tosielämän skenaario ei johtanut kauheuksiin 6 tongalaisen teinin haaksirikkoutuessa 1960-luvulla Tyynellä valtamerellä, vaan veljeyteen ja välittämiseen. Rutger Bregmanin tuore kirja Ihmiskunnan toiveikkaasta historiasta antaa uskoa siihen, että myös nykymaailman kriiseistä selvitään – joskin vain sotakorvaukset maksaneena.

Kuka koronaan valmistautumisen maksaa? Sen maksaa artisti. Potilas, joka odottaa kuukausia kuulo- tai uniapnealaitettaan sovitettavaksi, vaikka laite on jo varastossa. Sen maksaa ylilääkäri, joka pohtii, voidaanko vaivaisenluut jättää leikkaamatta, kunnes tekonivelet on paikoillaan, ja mikä onkaan sairaudenhoidon ja hyvinvointia lisäävän toiminnan raja. Laskun maksaa myös johtajaylilääkäri, joka vahvistaa toimittajan kysellessä, että toistaiseksi teoreettisen hoitotakuun ylittäneiden nousu 1 700 % ei ole näppäilyvirhe.

Tarinan mukaan Silvennoinen sai huonosta artistisopimuksestaan muovikellon. Luulen, että me jäämme ilman. Pelikaani on turpiinissa – ainoa toivo on ihmisyys.

Kirjoittaja on palveleva johtajaylilääkäri Kanta-Hämeestä.

Kirjoittajat
Sally Järvelä

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Lääkärilehden uutistuotanto jää kesätauolle juhannuksena.

Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille

Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.

Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.

Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään

Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.

Ajassa
Klamydia, tippuri ja kuppa leviävät

Seksitautien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2019.

Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?

HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.