1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Cystofixia metsästämässä
Kommentti

Cystofixia metsästämässä

Potilaan kohtaamisessa tarvittavien taitojen ja toimenpiteiden opettaminen on siirtymässä opettajilta muiden sairaalassa työskentelevien lääkärien työksi.

Cystofixia metsästämässä Kuva 1 / 1

Kirurgian ja sisätautien kliinisen jakson toimenpidesuoritteistani, arkikielellä temppukortista, puuttuu vielä allekirjoituksia.

Jostain pitäisi kevään aikana löytää lääkäri, jolla olisi aikaa opastaa suprapubisen virtsakatetrin eli cystofixin asetuksessa. Ja sitten vielä potilas, joka sellaista tarvitsisi juuri silloin, kun itsellä ja ohjaajalla on toimenpiteeseen aikaa. Toiveajattelua lienee se, että temppua pääsisi harjoittelemaan ohjatusti enemmän kuin kerran ennen kesätöitä.

On kestämätöntä, että hyvän opetuksen saaminen on yhä useammin kiinni siitä, miten opetushenkisiä lääkäreitä osastolla sattuu olemaan.

Ongelmani ei ole lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa mitenkään ainutlaatuinen, vaan vuonna 2017 tehdyn Lääkäriliiton opiskelijakyselyn mukaan lääketieteen opiskelijoista 83 prosenttia toivoi lisää opetusta toimenpiteistä. Potilaan tutkimisesta lisää opetusta toivoi 66 %.

Ennen kuin kauhistelee korkeita lukemia, on syytä muistaa, että vuonna 2017 elettiin vielä hyviä aikoja. Silloin esimerkiksi kirurgian ja sisätautien kliinistä jaksoa suoritti Tampereella noin 110 opiskelijan vuosikurssi. Kahden vuoden kuluttua kyseisellä jaksolla aloittaa opiskelunsa peräti 150 opiskelijaa. Samassa ajassa opetushenkilöstön määrä ei ole kasvanut juuri lainkaan.

Kun Suomessa 2010-luvun alkupuolella todettiin olevan sekä lääkäripula että julkisen talouden kestävyysvaje, päädyttiin sekä lisäämään lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja että leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Lopputuloksena lääkäreitä koulutetaan nyt vähemmillä opetusresursseilla kuin koskaan.

Tiedekuntien arjessa poliittiset päätökset näkyvät siten, että lääkärien opettamisen ammattilaisilla, kliinisillä opettajilla ja professoreilla, on entistä vähemmän aikaa yksittäiselle opiskelijalle. Tiedekuntakohtaisia eroja on, mutta suunta on kaikkialla ollut sama. Ryhmätöitä on ollut pakko vähentää, jotta edes tärkeimmät asiat ehditään opettaa kaikille.

Kun varsinaisen opetushenkilöstön työaika ei kasva samassa suhteessa opiskelijoiden määrän kanssa, siirtyy potilaan kohtaamisessa tarvittavien taitojen ja toimenpiteiden opettaminen opettajilta yhä enemmän muiden sairaalassa työskentelevien lääkärien työksi.

Lue myös

Muiden lääkärien kuin kliinisten opettajien antama ohjaus voi toki parhaimmillaan olla erinomaista. Silti ainoastaan kliinisten opettajien antamalla opetuksella on yliopiston laatutakuu. Muille sairaalan lääkäreille ei ole varattu työaikaa opettamiseen, jolloin mahdollisuus opiskelijoiden ohjaamiseen riippuu pitkälti lääkäreiden kiireen määrästä ja henkilökohtaisesta kiinnostuksesta opettamista kohtaan.

On kestämätöntä, että hyvän opetuksen saaminen on yhä useammin kiinni siitä, miten opetushenkisiä lääkäreitä klinikan osastolla tai ensimmäisessä työpaikassa sattuu olemaan. Pahimmillaan opetuksen resurssivaje uhkaa kriisiyttää oppimisen tärkeimmät kulmakivet eli ohjauksen ja palautteen saamisen.

Lääketieteellisen opetuksen turvaamiseen onkin välttämätöntä löytää ratkaisuja lähitulevaisuudessa. Lopulta kyse on siitä, millaisilla taidoilla varustettuja nuoria lääkäreitä Suomen terveydenhuollossa toimii.

Sen enempää nuorta lääkäriä kuin potilastakaan ei lämmitä, jos virtsakatetrin asetus alkaa Youtuben avaamisella.

Joel Kontiainen

Kirjoittaja on Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseuran puheenjohtaja ja neljännen vuoden lääketieteen kandidaatti.

Kirjoittajat
Joel Kontiainen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Eteisvärinän katetriablaation kysyntä kasvaa

Potilasvalinta olisi tärkeää saada tarkemmaksi.

Ajassa
Tietojärjestelmät eivät saa estää yhteyden saamista terveydenhuoltoon

Helsingin on kyettävä täyttämään lainmukaiset velvoitteet tietojärjestelmien ongelmista huolimatta, katsoo apulaisoikeuskanslerin sijainen.

Tieteessä
Idiopaattista keuhkofibroosia sairastavien elämänlaatu paremmaksi

Potilaille pitäisi tehdä säännöllisiä oirekyselyjä ja heidän tulisi päästä ajoissa palliatiivisen hoidon piiriin, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Psykoosi pääsi laaturekisterihankkeen pilotiksi

THL:n kansallisen laaturekisterihankkeen pilottia koordinoi psykiatri Jukka Kärkkäinen.

Ajassa
Satapsykiatria aloittaa lääkäreiden verkkokoulutuksen

Satapsykiatrian akatemia tuottaa verkkokoulutuksia psykiatrian alalta Satapsykiatrian ja Satakunnan alueen lääkäreiden tarpeisiin.

Tieteessä
Tiatsidit suojaavat Alzheimerin tautia sairastavia murtumilta

Murtumien riski väheni vain yli kolme vuotta jatkuneessa käytössä, selviää tutkimuksesta.