Elämän loppuvaiheen hyvä hoito on testamentti omaisille
Erityisen suuri merkitys loppuvaiheen hoidolla on potilaan lasten tulevaisuudelle.
Vastaanotolleni tuli kerran potilas, joka kertoi pelkäävänsä sietämättömiä kipuja, joita ei pystytä lievittämään. Keskustelun myötä kävi ilmi, että potilaan puoliso oli kuollut muutama vuosi aiemmin haimasyöpään. Puolisolla oli ollut voimakkaita kipuja ja hän oli pyytänyt niihin lääkitystä. Osaston lääkäri oli kuitenkin kieltäytynyt kirjoittamasta morfiinia, joka hänen mielestään oli vaarallinen huume, joka tekisi potilaasta riippuvaisen. Potilaan puoliso kertoi vastaanotollani miten hän edelleen näki ajoittain painajaisia kivusta huutaneesta aviomiehestään.
Omaisen kuolema ja kärsimys ovat vahvoja tunnekokemuksia. Niiden yhteydessä myötäeletyt huonot kokemukset liimautuvat jälkeen jäävien omaisten muistoihin. Ne myös murtavat luottamusta terveydenhoitohenkilökuntaan ja vaikuttavat suhtautumiseen omiin sairauksiin ja kipuihin. Erityisen suuri merkitys loppuvaiheen hoidolla on kuolevan vanhemman lasten tulevaisuudelle.
Luottamus on potilas-lääkärisuhteen tärkeä perusta. Luottamus helpottaa kommunikointia ja vaikeiden päätösten tekoa. Journal of Clinical Oncology -lehdessä julkaistussa tuoreessa ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten luottamus hoitavaan henkilökuntaan vaikutti 13–16-vuotiaina vanhempansa menettäneiden nuorten hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistui yli 600 nuorta aikuista, joiden toinen vanhempi oli kuollut syöpään 6–9 vuotta aiemmin. Viidennes nuorista vastasi, etteivät he luottaneet hoitohenkilökuntaan. He ilmaisivat myös katkeruutta hoitohenkilökuntaa kohtaan, koska heidän mielestään sairaan vanhemman hyväksi ei ollut tehty kaikkea mahdollista, hoitoja oli jätetty toteuttamatta tai oikea diagnoosi oli viivästynyt. He olisivat myös kaivanneet enemmän informaatiota. Luottamuspulaa kokeneilla nuorilla oli haastattelututkimuksen aikaan merkittävästi enemmän masennusta, uni- ja syömishäiriöitä, riskikäyttäytymistä ja itsemurhayrityksiä kuin hoitohenkilökuntaan luottaneilla nuorilla. Tutkimuksessa ei tarkemmin pohdittu teini-ikään liittyviä tunne-elämän vaihteluita tai haasteita kommunikaatiossa.
Hoitamalla hyvin potilaan elämän loppuvaihetta turvaamme myös jälkeen jääville omaisille paremman elämän perustan. Hyvä lääketieteellinen hoito vahvistaa luottamusta, mikä puolestaan mahdollistaa paremman kommunikoinnin ja vaikeiden päätösten hyväksymisen. Luottamuksen rakentaminen on erityisen tärkeätä nykypäivänä sosiaalisen median tarjoamien näkemysten verkossa.
Eija Kalso
LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.
