1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kosketus altistaa aina väärinkäsitykselle
Kommentti

Kosketus altistaa aina väärinkäsitykselle

Lääkäri ja potilas ovat kohtaamisissa kumpikin alttiita sekä todelliselle seksuaaliselle häirinnälle että virhetulkinnoille.

Kosketus altistaa aina väärinkäsitykselle Kuva 1 / 1

Tämä tapaus on tosi:

Herään öiseen kosketukseen, jota en tunnista. Käsi hiipii housujeni vyötärönauhalle, sujahtaa sen alle, hakeutuu alemmas. Olen hämärässä, minulle vieraassa huoneessa. Sängyn vieressä seisoo tuntematon mies vaiti, hymyillen, kädet käyden.

Kirurgin ammattimainen, mutta kurjaa oloani kunnioittava lähestyminen lisää entisestään luottamustani hyvään kosketukseen, joka kuitenkin kuuluu potilaan tutkimiseen.

Mistä on kyse? Riippuu kontekstista. Jos teksti julkaistaan ylähyllyn lehtien lukijanovellina, saatat ennakoida eroottista kohtaamista. Jos luet sen Amnestyn raportista, osaat aavistaa lopputekstin olevan järkyttävää. Mutta nyt luet sen Lääkärilehdestä. Miten tilanne siis etenee?

Mies nyökkää tervehtien, yhä vaiti, keskeyttämättä varmakätistä puuhaansa. Tunnistan liikesarjan: keskivatsa, kylkikaari, McBurney... Kirurgihan se siinä, tsekkaamassa potilaan vointia osastopäivystysvuorollaan! Näen jo mielessäni sairauskertomustekstin: vatsanpeitteet myötäävät…

Hetken säikähdys oli sekunneissa ohi, kun tunnistin tämän kosketuksen viisauden. Olin sairaalassa, nukuin onnellisen kivutonta unta. Tyhmäähän olisi ollut minut aamuyöstä herättää, kun luotettavimman statuslöydöksen saa rennon pahaa-aavistamattomalta potilaalta. Kyseinen kirurgi oli vieläpä hellän huolehtiva: ei vaivannut minua turhilla, jo sisään otettaessa kysytyillä kysymyksillä, vaan katseli lempeästi silmiin ja hymyili rauhoittavasti. Oloni oli turvallinen. Nukahdin onnellisena veronmaksajana.

Toisinkin voisi olla. Koskettaminen on niin herkkä laji! Lääkäri ja potilas ovat kohtaamisissa kumpikin alttiita sekä todelliselle seksuaaliselle häirinnälle että virhetulkinnoille. Kuvattu alkuasetelma saattaisi kääntyä niin eroottiseen kuin rikolliseenkin suuntaan, kumman vain mielessä.

Moni kollega on kokenut tilanteita, joissa potilas esittelee tarpeettomasti alastomuuttaan, vaatii asiaankuulumattomasti sukuelimien tunnustelua tai voihkii nautinnollisesti kesken tutkimuksen. Välttämätön kosketus kääntyy potilaan mielessä eroottiseksi leikiksi, johon hän lääkäriäkin kutsuu. Harva kollega haluaa tähän fantasiaan osallistua.

Lue myös

Väärintulkinta voisi kohdistua myös lääkärin motiiviin. Potilas ei välttämättä tiedä mikä kosketus on välttämätöntä. Jos edellinen gynekologi ei ole palpoinut rintoja tai tuseerannut, on lääkäriä vaihtaessa väärinkäsitys katettu. Samoin yöllisestä, asiallisesta kohtaamisesta olisi jäänyt voimaan versio, jossa "pervokirurgi keskeytti ällöttävän kopeloinnin, koska minä heräsin ja hän jäi kiinni".

Myös lääkäri voi tulkita tilanteen pahasti pieleen. Ikävä kyllä tiedämme tilanteita, joissa lääkäri todella on lähennellyt potilasta hoitotilanteessa, ehkä vedoten hoito- tai tutkimuskäytäntöön. Tätä ei pidä vähätellä tai selittää pois. Yksikin tilanne on liikaa.

Minulle kirurgin ammattimainen, mutta kurjaa oloani kunnioittava lähestyminen on suorastaan rakas muisto. Se lisää entisestään luottamustani hyvään kosketukseen, joka kuitenkin kuuluu potilaan tutkimiseen. Väärinkäsitysten uhallakin.

LL Janna Rantala on lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka myös kouluttaa lastenpsykiatriaan ja vanhemmuuteen liittyvistä aiheista.

Kirjoittajat
Janna Rantala

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.