Neuroleptioireyhtymä ja sen hoito
Neuroleptilääkityksen aikana ilmaantuva lihasjäykkyys, tajunnan heikkeneminen, kuume ja autonomisen hermoston häiriöt ovat tyypillisiä oireita neuroleptioireyhtymälle, johon usein liitetään määrite maligni. Oireyhtymän syntymekanismia ei tunneta, mutta se on opittu tunnistamaan ja hoitamaan niin, että potilas toipuu yleensä ennalleen, mikäli selviää akuutista kriisivaiheesta. Ensi vaiheessa tärkeintä on perushoito: neuroleptilääkityksen lopettaminen, kuumeen alentaminen ja nestehoito. Lääkehoidoksi suositellaan ensisijaisesti bromokriptiinia suun kautta, mutta jos se ei käy, vaihtoehtona on dantroleeni suoneen annettuna. Akuutin vaiheen jälkeen on suunnattava huomio myös psykiatriseen hoitoon.
Neuroleptioireyhtymä on neuroleptihoidon aikana ilmaantuva pahanlaatuinen tila, jolle ovat tyypillisiä tajunnan häiriytyminen, voimakas lihasjäykkyys, kuume ja autonomisen hermoston häiriöt. Oireyhtymän kuvasivat ensimmäisenä Delay ja Deniker (1) vuonna 1968, mutta vasta myöhemmät katsaukset (2,3)…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



