Kenttälääkintää Ruotsi-Suomessa
Ruotsi-Suomen sodissa kenttälääkinnästä vastasivat parturit eli välskärit. Sotien aikana kuoli suuret määrät miehiä taisteluissa, mutta myös kulkutautien seurauksena. Lääkintähuolto oli vaatimatonta, esim. Pultavan taistelussa 1709 hoiti Ruotsin lähes 20 000 miehen vahvuista armeijaa neljä välskäriä ja neljä välskärinkisälliä. Tavallisimmat vammat olivat ammusten, pistinten ja sirpaleiden tekemiä haavoja, murtumia, ruhjeita ja sisäelinvammoja. Hoitona oli amputaatio, lastoitus, kiristysside verenvuodon tyrehdyttämiseksi ja haavan käsittely kiehuvalla öljyllä, poltinraudalla tai tärpätillä.
Maamme heimot liitettiin varhaiskeskiaikana (1150-1323) Ruotsin valtaan. Uuden vallan tueksi rakennettiin Turun, Hämeen ja Viipurin linnat. Linnoissa oli vakinaista sotaväkeä muutama sata miestä. Sotajoukot koottiin väenotoissa talonpoikien keskuudesta. Kustaa Vaasan aikana Västeråsin…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



