Terveyskiistoja on ollut aina, mutta sosiaalisen median negatiivisuutta korostavat algoritmit ovat tuoneet ne entistä näkyvämmiksi.

Näitä kiistoja tarkastellaan monipuolisesti uudessa kirjassa Kiistelty terveys – miksi terveysaiheet kuumentavat tunteita? Asialla on joukko kokeneita suomalaisia tutkijoita etupäässä sosiologian mutta myös oikeustieteen, historiantutkimuksen ja folkloristiikan aloilta.

Aiheiden skaala on laaja. Mukana ovat karppaukseen, lihavuuteen, vaihtoehtohoitoihin, synnytyksen hoitoon, endometrioosikipuun, koronapolitiikkaan ja aivovammojen hoitoon liittyvät luvut sekä kaksi historiallista ja kaksi oikeudellista aihetta. Kirjoittajat raportoivat havaintojaan ikään kuin kentän laidalta, eikä tarkoitus olekaan osallistua itse kiistoihin. Johtopäätökset jäävät lukijalle.

Kiistoissa eivät ole vastakkain ainoastaan maallikot ja ammattilaiset, vaan lusikkansa soppaan panevat myös poliitikot, yritysmaailma, toimittajat, julkkikset ja somevaikuttajat. Kiista voi syntyä myös kahden lääketieteen valtaa vastustavan ryhmän välillä. Tästä kirjassa on esimerkkinä kotisynnytysaktivistien ja vapaata sektiota kannattavien välinen erimielisyys.

Kirjan toimittajien oma johtopäätös on, että kiistat eivät ole pelkästään ohimenevää kuohuntaa, jonka jälkeen palataan yhteisymmärrykseen eri osapuolten välillä. Pikemminkin kiistat ovat ”osa terveyden ja sairauden yhteiskunnallista järjestystä” ja ne ”tuovat esiin sen jännitteitä, kipupisteitä ja kehityskohteita”.

Vaikka itse kiistoja seuraamalla voi näyttää siltä, että niissä on kyse tosiasioita koskevista väittämistä, kirja tekee selväksi, että kyse on paljon muusta: ihmiskäsityksestä, arvoista ja ihanteista. Kiista alkoholipolitiikasta näyttää tämän paljaana, kun uudistuksia tehdään talous edellä.

Vaikka kirjoittajat eivät useimmiten otakaan kantaa itse kiistoihin, on heillä selvästi normatiivinen tavoite parantaa julkisen keskustelun laatua ja rauhoittaa vastakkainasettelua. Siinä kirja onnistuukin mainiosti.

Pekka Louhiala