Sydänpotilaan antikoagulaatiohoito

Hoidolla voidaan estää valtaosa eteisvärinään liittyvistä tukoksista.

Tiina Huttu

Pitkäaikainen happosalpaajan käyttö altistaa raudanpuutteelle

Pitkäaikainen ja suuriannoksinen happosalpaajan käyttö lisäsi rautavajauksen esiintyvyyttä.

Marko Vesanen

Katetrilla asennettavat aorttaläpät näyttävät kestäviltä

Katetrilla asennettavia bioläppiä käytetään yhä useammin ja entistä nuorempien aorttaläppäahtaumapotilaiden hoidossa. Näiden uudentyyppisten TAVI-läppien pitkäaikaiskestävyyttä on epäilty, mutta uusimmissakaan tutkimuksissa ei ole näkyvissä merkkejä yllättävistä toimintahäiriöistä.

Juhani Airaksinen

Hoivakodista hotelliin

– Päätökset on tehtävä eduskunnassa, kaupungeissa ja kunnissa, muistuttaa Petja Orre.

Petja Orre

Somaattiset mutaatiot yhteydessä autoimmuunisairauksien kehittymiseen

Nivelreumaa sairastavien potilaiden immuunisoluissa esiintyy yleisesti somaattisia mutaatioita, selviää väitöstutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Korvausjärjestelmään hyväksytyt uudet syöpälääkkeetKohtaavatko saatavuus ja hyödyt?

Uusien syöpälääkkeiden saatavuus, korvattavuus ja hoidollinen lisäarvo ovat herättäneet keskustelua. Vuosina 2010–18 myyntiluvan sai 44 avohoitoon soveltuvaa syöpälääkettä, jotka sisältävät uutta vaikuttavaa ainetta. Niistä 29 on hyväksytty korvattavaksi Suomessa.

Hanna Koskinen, Laura Juntunen, Tiina Junttila, Terhi Kurko

Lastenlääketutkimus etenee – pidetään Suomi mukana

Nykyaikainen lääkekehitys ei ole hyödyttänyt lapsia yhtä paljon kuin aikuisia, koska uudet lääkkeet on yleensä tutkittu vain aikuisilla. Voidaan edelleen puhua lastenlääkeongelmasta, joka on vuosikymmenten saatossa pahentunut (1). Tämä johtuu siitä, että lastenlääketutkimuksiin liittyy paljon erityisvaatimuksia.

Jaana Kallio

Terve vanhus ei hyödy ASA:sta

Pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon hyöty sydän- ja aivoinfarktien sekundaaripreventiossa tiedetään. Sen sijaan primaaripreventiossa se ei terveitä vanhuksia hyödytä.

Hannu Paajanen

Paineet koholla raskauden jälkeen– tapauksen ratkaisu

Anamneesin kertaus

Mika Laitinen, Jarkko Suomela

Uusi tehokas yhdistelmä vanhuksen akuutin myelooisen leukemian hoitoon

Akuuttiin myeloiseen leukemiaan (AML) sairastutaan keskimäärin 67 vuoden iässä, joka on myös monesti vedenjakaja aktiivisten hoitojen suhteen. Vanhuksen AML tapaa olla häijympää sorttia perusteiltaan, ja muut matkan varrella ilmaantuneet liitännäissairaudet rajoittavat tehokkaiden hoitojen siedettävyyttä, mukaan lukien allogeeninen kantasolusiirto. Kevyemmällä hoitolinjauksella, esimerkiksi atsasytidiinillä, päästään harvoin täydelliseen hoitovasteeseen – ja sekin murenee usein seuraavien kuukausien aikana. Mutta kun rinnalle kaapataan kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon vastikään markkinoille tullut venetoklaksi, niin jo alkaa tapahtua.

Marko Vesanen

Työntekijän huolta pitää kuulla

Vanhustenhoidon kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa; monesti tuntuu että se ei ole kenenkään vastuulla. Yksityiskohdista puhumiseenkaan ei kannusteta. On huolestuttavaa, että työntekijöitä kielletään puuttumasta epäkohtiin.

Kristiina Aalto

Selkäydinstimulaatio sopii sydänperäisen kivun hoitoon

Hoitoon reagoimatonta iskeemistä rintakipua kokevien potilaiden määrä on kasvanut väestön ikääntyessä.

Johanna Kujala

IBD-hoitajasta hyötyä tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa

Suolistosairauksien hoitoon koulutetun sairaanhoitajan tulisi olla kiinteä osa moniammatillista tiimiä, joka vastaa tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) sairastavien potilaiden hoidosta. ­Toistaiseksi tämä on tilanne vain joka toisessa näitä potilaita ­hoitavista keskuksista.

Pauliina Molander, Kaija-Leena Kolho

Oraalinen lisälääke tulossa tyypin 1 diabetekseen

EMA esittää dapagliflotsiinin käyttöaiheen laajentamista.

Marianne Jansson

Selkäydinstimulaatiota käytetään sydänpotilaille vielä vähän

Hoitomuoto tulisi muistaa yhtenä vaihtoehtona, jos potilas kärsii vaikeasta, hoitoon vastaamattomasta iskeemisestä rintakivusta.

Tiina Lautala

Nyt äkkiä ratkaisuja valokeilaan

– Vanhustenhuolto ei ole kauttaaltaan huonoa, kirjoittaa Marika Kandell.

Marika Kandell

Geriatrian professori Eija Lönnroos: Uutiset hoivakodeista eivät yllättäneet

Työntekijöiden osaaminen, riittävä määrä henkilöstöä, hoitokulttuurin kehittäminen ja työnjohto ovat asioita, joilla hoivakotien toimintaa voidaan parantaa.

Ulla Toikkanen

Lääkehuollon kriisi on todellinen uhka

Lääkkeiden saatavuus ei ole kuitenkaan enää samalla tavoin itsestään selvää kuin mihin olemme saaneet tottua, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Hannu Ollikainen

Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden hoito

Muistisairauden neuropsykiatrisille oireille altistavat ja niitä laukaisevat tekijät, kuten tyydyttämättömät tarpeet ja stressitekijät, on tärkeää tunnistaa ja huomioida yksilöllisesti.

Eeva Hölttä, Kaisu Pitkälä

Mitraalivuodon katetri­korjaus parantaa ennustetta

Sydäninfarktiin tai laajentavaan kardiomyopatiaan liittyvä vaikea toiminnallinen mitraalivuoto on huonoennusteinen tila. Läppäleikkauksesta ei näytä olevan hyötyä, mutta uuden tutkimuksen mukaan läppävuodon katetrikorjaus voi parantaa merkittävästikin potilaiden ennustetta ja elämänlaatua.

Juhani Airaksinen