Eturauhassyövän uusiutumisen ennuste syntyy koneoppimisen avulla

Mitä paremmin eturauhassyövän käyttäytymistä radikaalileikkauksen jälkeen voidaan ennustaa, sitä paremmin voidaan valita kullekin potilaalle sopiva jatkohoito ja siten parantaa hoitotuloksia ja potilaan elämänlaatua. Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa todettiin kolmen eri koneoppimistekniikan päihittävän perinteisen Coxin regressioanalyysin biokemiallisen residiivin ennustamisessa vuoden kuluessa leikkauksesta.

Ossi Lindell

Immuno-onkologista hoitoa pään ja kaulan alueen syöpään

Kaulan imusolmukkeisiin levinnyt pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpä uusiutuu ensilinjan hoidon jälkeen puolella potilaista noin kolmen vuoden kuluessa. Uusiutunutta tai etäpesäkkeistä tautia ei yleensä voi parantaa. Taudin kulkua voidaan jarruttaa käyttämällä platinapohjaisia yhdistelmähoitoja ja setuksimabia. Immuunivasteen muuntajalla, PD-1:n estäjä pembrolitsumabilla on saatu varhaisen vaiheen tutkimuksissa vaste 16–18 %:lle potilaista.

Sirkku Jyrkkiö

Harvinaisen sylkirauhassyövän hoitoon uutta valoa

Sylkirauhastiehyen karsinoomia on pään ja kaulan alueen syövistä vain 8 %. Tauti on aggressiivisesti käyttäytyvä ja lähettää herkästi etäpesäkkeitä. Sairastuneiden elinaika on vain 3–4 vuotta. Levinneen taudin hoitoon on käytetty karboplatiinin ja paklitakselin yhdistelmää, jolla vaste saadaan noin 40 %:lle potilaista. Japanilaistutkimuksessa päästiin parempaan lukemaan trastutsumabin ja doketakselin yhdistelmällä, kun hoito kohdennettiin HER2-statuksen mukaan.

Sirkku Jyrkkiö

Pitkäaikaistutkimus vahvistaa eturauhassyövän aktiivisen hoidon edut

Paikallisen eturauhassyövän leikkaushoitoa ja seurantaa vertailevan pohjoismaisen SPCG-4-tutkimuksen pidennetty seuranta on kestänyt 29 vuotta. Siihen satunnaistetuista potilaista 80 % on jo kuollut. Seurannan tulosten analyysi vahvistaa aikaisemman havainnon prostatektomialla hoidettujen potilaiden pienemmästä kokonaiskuolleisuudesta ja eturauhassyöpäpäspesifisestä kuolleisuudesta sekä taudin vähentyneestä metastasointiriskistä.

Ossi Lindell

Rituksimabilla hyvä hoitotulos follikulaarisessa lymfoomassa

Follikulaarisen lymfooman ja muiden indolenttien, hitaasti etenevien lymfoomien hoitosuositus ei ole yksiselitteinen. Kemoimmunoterapiaa pidetään oireisen potilaan ensisijaisena hoitona, mutta toisaalta pelkkä seuranta on hyvä vaihtoehto sellaiselle potilaalle, jolla tautimassaa on vähän. Pohjoismaiset tutkijat osoittavat, että pelkkä rituksimabihoitokin vaikuttaa käyttökelpoiselta vaihtoehdolta ensilinjassa.

Sirkku Jyrkkiö

Kohdennettu ultraääni avaa uusia hoitomahdollisuuksia

Suuritaajuuksisella kohdennetulla ultraäänellä (high intensity focused ultrasound, HIFU) saadaan aikaan lämpövaikutus tarkasti kudokseen ihon läpi tai ruumiinonteloiden kautta (1,2). Etuna on täysi kajoamattomuus, eivätkä anatomiset rakenteet yleensä rajoita hoitoa. Kirurgiaa vastaava kudostuho syntyy välittömästi. Menetelmällä voidaan myös muokata kudoksen rakennetta ja fysiologisia toimintoja. Tämä mahdollistaa mm. veri-aivoesteen avaamisen ja immunomodulaation.

Roberto Blanco Sequeiros, Antti Perheentupa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030