Myöhäishaitat ovat yleisiä lapsuusiän aivokasvaimen jälkeen

Ongelmiin puuttuminen parantaa potilaan elämänlaatua.

Tiina Huttu

Aivometastaasileikkauksen jälkeen stereotaktinen sädehoito

Aivometastaasileikkauksen jälkeen annettava sädehoito parantaa potilaan ennustetta ja hidastaa taudin etenemistä. Koko aivojen sädehoitoon liittyy merkittäviä haittoja, ja muuten hyväkuntoisen potilaan altistaminen sille onkin perustellusti kyseenalaistettu.

Sirkku Jyrkkiö

Aktiivinen lääkehoito vai palliatiivinen hoitolinja – valinnan vapaus vai vaikeus?

Potilaat ja omaiset odottavat yleensä, että syöpäsairautta hoidetaan aktiivisesti. Kun syöpä on levinnyt, realistiset hoitovaihtoehdot ovat yleensä taudin hidastaminen tai palliatiivinen hoitolinja. Hoitoarviokäynnillä lääkärin pitäisi päästä potilaan kanssa yhteisymmärrykseen hoitolinjasta.

Kristiina Tyynelä-Korhonen

Digitaalinen terveys tukee syövän täsmälääketiedettä

Helsingin yliopiston, HUS:n ja uusien kumppanien yhteistyöhön perustuva iCAN-lippulaiva yhdistää uudella tavalla täsmälääketiedettä ja potilaiden digitaalisia tietoja.

Ulla Toikkanen

Syöpälääkehoidoista kognitiivista haittaa

Syöpälääkehoitoja saaneet potilaat kertovat kärsivänsä väsymyksestä ja keskittymisvaikeuksista. Kirjallisuudessa on keskusteltu "chemobrain"-ilmiöstä, vaikka näyttö ilmiön luonteesta on ollut ristiriitaista. Näyttää siltä, että potilaat tietävät mistä puhuvat: rintasyöpäpotilaiden kognitiivinen suorituskyky näyttää heikkenevän hoidon jälkeen, kun terveillä verrokeilla suorituskyky pysyy ennallaan.

Sirkku Jyrkkiö

Syöpäsäätiö palkitsi vuoden 2018 syöpälääkärin ja -hoitajan

Syöpäsäätiö valitsi vuoden 2018 syöpälääkäriksi kirurgian ylilääkäri Tora Bäckströmin ja syöpähoitajaksi Kirsi Nummelinin.

Ulla Toikkanen

Syöpälääke­tutkimuksiin pääsy vaikeutui Pohjoismaissa

Suomen valtti on laatu, kun kilpaillaan ­syöpälääketutkimusten saannista. Siksi ­tutkimusresurssien ­riittävyydestä tulisi huolehtia, sanovat asiantuntijat.

Ulla Toikkanen

Suomessa kehitettiin työkalu syövän hoidon kustannusten ja tulosten tarkasteluun

Syövän kustannukset -sovellus tarjoaa esimerkiksi diagnoosi- ja maakuntakohtaiset tarkastelumahdollisuudet syövän kustannuksista tutkijoille, päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Ulla Toikkanen

Vuonna 2016 syöpään kuoli 12 657 ihmistä

Syöpärekisteri julkaiseman tilastoraportin mukaan Suomessa todettiin 34 122 uutta syöpää vuonna 2016.

Hertta Vierula

Kukaan ei ole pelkästään objekti

Kunnioittavan kosketuksen käsikirja: Ammatillinen hoitokohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tuula Styrman, Marika Torniainen. PS-kustannus 2018. Sivuja 167.

Janna Rantala

Moniammatillinen kotiutuslista on jo käytössä

Lääkäriliiton piiriylilääkäri Seija Vento toivoi Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 44/2018, että leikkaussalien tarkistuslistaa vastaten tarkistuslista olisi käytössä myös potilaan kotiutustilanteissa (1). Vento perusteli tätä potilasturvallisuudella sekä hoidon jatkuvuuden parantamisella.

Anne Kuusisto, Minna Heino, Anne Joensuu, Minna Nevalainen, Terhi Pakkanen, Paula Ranne, Juha Puustinen

Säteitä ja lääkettä paikalliseen follikulaariseen lymfoomaan

Paikallisen follikulaarisen lymfooman hoitoon on käytetty sädehoitoa, ja paikallinen hoitotulos on yli 90 %:lla potilaista erinomainen. Puolella potilaista tauti kuitenkin uusiutuu muualla kehossa kymmenen vuoden kuluessa. Sädehoidon jälkeen annettu lääkehoito estää taudin uusiutumista, mutta elinaikahyötyä ei tutkimuksessa saavutettu.

Sirkku Jyrkkiö

Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Minna Pihlava

Kollegan harvinainen aivosairaus

Gliomatosis cerebri (GC) on harvinainen pahanlaatuisen gliooman muoto, joka vaurioittaa vähintään kolmea eri aivolohkoa. Taudin erotusdiagnostiikka on vaikeaa, ja sairaus jää usein alkuun tunnistamatta. Ennuste on huono: mediaani elinikä diagnoosin jälkeen on vain 9 kuukautta. Kuvaamme tässä, yhdessä potilaan kanssa, miten nuori kollega eli sairautensa kanssa täyttä elämää yli kymmenen vuotta.

Elina Penttilä, Ritva Vanninen, Leena Voutilainen, Tuomas Rauramaa, Arto Immonen, Anne-Mari Kantanen

Syöpäpotilas ja valtimotukoksen riski

Syöpäsairauksiin liittyvä tukostaipumus tunnetaan hyvin, mutta painopiste tutkimuksessa ja lääkehoidossa on vahvasti laskimopuolella. Maalaisjärjellä ajateltuna myös valtimotukosten riski on suurempi, mutta kirjallisuudesta konkreettisia lukuja hakeva saa mennä jopa vuosikymmeniä taaksepäin.

Marko Vesanen

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen

Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita.

Ossi Lindell

Miten keuhkosyövän ennustetta voisi parantaa?

– Suomessa ennuste on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Riitta Kaarteenaho ja Tuula Vasankari.

Riitta Kaarteenaho, Tuula Vasankari

Tarkistuslista käyttöön myös potilasta kotiutettaessa

Huomasin, että vaikka hoito sairaalassa oli ensiluokkaista ja henkilökunta ystävällistä, ei kotiuttamisprosessi toiminut monessakaan asiassa, Seija Vento kirjoittaa.

Seija Vento

Syöpäilmoitus muuttuu pelkästään sähköiseksi

Suomen Syöpärekisteri lopettaa paperisten ilmoitusten vastaanottamisen.

Hertta Vierula

Uutta tietoa follikulaarisen lymfooman hoidosta

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imusolmukesyöpä: jopa 80 % potilaista pysyy elossa yli kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Valitettavasti joka viidennen potilaan ennuste on alle viisi vuotta, ja heillä tauti uusiutuu yleensä kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä hoitojaksosta. Huonon ennusteen potilaita voitaneen tulevaisuudessa tunnistaa esimerkiksi geeniprofiloinnin avulla, mutta toistaiseksi hoidon suunnittelussa joudutaan turvautumaan kliiniseen tutkimustietoon.

Sirkku Jyrkkiö