Uloshengitysilman typpioksidimittauksen kliinisiä kysymyksiä

Uloshengitysilman typpioksidi (FENO) on osoittautunut hyödylliseksi menetelmäksi hengitystieoireiden selvittelyssä: suurentuneen FENO-tason on todettu assosioituvan eosinofiiliseen hengitystietulehdukseen, joka puolestaan ennustaa yleensä hyvää vastetta steroidihoitoon riippumatta kliinisestä diagnoosista (esim. astma, keuhkoahtaumatauti tai astman kaltainen tulehdus). Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selventämään FENO-mittauksen kliinisen käytön kannalta keskeisiä kysymyksiä koskien pelkän allergisen herkistymisen (atopian) vaikutusta FENO-tasoon, FENO:n ja keuhkoputkien supistumisherkkyyden yhteyttä sekä tupakoinnin vaikutusta FENO-tasoon atooppisessa ja ei-atooppisessa astmassa, FENO-mittauksen käyttökelpoisuutta tupakoijan hengitystieoireiden selvittelyssä sekä kroonisen obstruktion vaikutusta FENO-mittauksen toistettavuuteen.

Annamari Rouhos

Lisää tietoa osteoporoosin syntymekanismeista

Luunsyöjäsolujen liian aktiiviseen toimintaan liittyvät taustatekijät ovat vielä osittain epäselviä, mutta on käynyt ilmeiseksi, että luunsyöjäsolujen toimintaa hidastamalla voidaan tehokkaasti estää luun laadun huononeminen ja osteoporoosin paheneminen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin mm. luunsyöjäsolujen keinoja käsitellä emäksistä bikarbonaattia. Luukudokseen varastoituu luunrakennusvaiheessa karbonaattia ja bikarbonaattia, jotka vapautuvat luun hajotuksen yhteydessä uudelleen verenkiertoon. Näillä aineilla on tärkeä tehtävä, sillä ne toimivat muun muassa elimistön veren happamoitumista estävänä puskurijärjestelmänä. Niinpä luuta voidaan käyttää osana elimistön happo-emästasapainon säätelyjärjestelmää muuttamalla luun hajotusnopeutta, mikä vaikuttaa bikarbonaatin vapautumiseen ja varastoitumiseen.

Riikka Riihonen

Sidonnaisuudet vähentävät tutkimusten uskottavuutta

Taloudelliset sitoumukset heikentävät tutkimustulosten laatua, uskovat sekä lääkärit, potilaat että tutkimusten osanottajat. Potilaat myös totesivat, että taloudelliset sitoumukset vaikuttavat lääkärien ja tutkijoiden ammatilliseen käyttäytymiseen, ja tämän takia sidonnaisuudet pitäisi ilmoittaa.

Katariina Korkeila

Milloin erlotinibia ylläpitohoidoksi keuhkosyöpäpotilaalle?

Keuhkosyövän ensilinjan solunsalpaajahoidon jälkeen annettu erlotinibi ylläpitohoitona hidastaa taudin etenemistä yhdellä viikolla. Vaikka ero lumelääkkeeseen verrattuna oli satunnaistetussa asetelmassa tilastollisesti merkitsevä, sitä ei voi tulkita kliinisesti merkittäväksi tulokseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Isäkin voi masentua synnytyksen jälkeen

Isien masentuneisuus äidin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen ei ole harvinaista, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Raimo K. R. Salokangas

Siltahoito joutaa taka-alalle?

Siltahoito näyttää aiheuttavan runsaasti vuotoja sydäntoimenpiteissä.

Juhani Airaksinen

Fentanyylilaastarien käyttö kotona asuvien vanhusten hoidossa herättää huolta

Vahvojen opioidien käyttö on lisääntynyt Euroopassa nopeasti viime vuosina. Vahvoista opioideista tehokkaimman ja selektiivisimmän fentanyylin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Tutkimuksessa selvitettiin vahvojen opioidien, erityisesti fentanyylilaastarien, kotona asuvien käyttäjien määriä vuonna 2008 luokiteltuna ikä- ja sukupuoliryhmittäin, käyttöaiheittain ja sairaanhoitopiireittäin.

Jouni Ahonen, J. Simon Bell, Sirpa Hartikainen

Kivulias lonkka ei aina merkitse artroosia

- Lonkan lateraalinen kipu johtuu yleensä pakaralihasten ison sarvennoisen kiinnityskohtien tulehduksesta ja on hoidettavissa konservatiivisesti.

Matti Seppänen, Ari Itälä, Keijo Mäkelä, Jari Mokka, Petri Virolainen

Hyperkalsemia - mitä tehdä?

- Yleisin hyperkalsemian aiheuttaja avohoidon potilailla on primaarinen hyperparatyreoosi, jonka tavallisin syy on lisäkilpirauhasen adenooma.

Päivi Hannula

Keskittymättömän lapsen ja nuoren hoito Kokemuksia palveluketjun toimivuudesta

- Käytös- ja keskittymishäiriöisen lapsen vanhemmat ja koti - ei päivähoito eikä koulu - ovat edelleen lapsen kehityksen ja tulevaisuuden tärkeimmät peruspilarit.

Sanna-Leena Vanhanen