Mitä lähetteet kertovat aikuisen astmapotilaan hoidosta?

Pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaisen käytön edellytyksenä on oikea-aikainen ja -sisältöinen tiedonkulku. Astma on yleinen pitkäaikaissairaus, jota hoidetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kansallisen astmaohjelman (1994-2004) tavoitteena oli varhentaa astman toteamista ja siirtää päävastuu hoidosta perusterveydenhuoltoon. Perusterveydenhuollossa on valmiudet astmapotilaiden tutkimukseen ja hoitoon, mutta tietyissä tilanteissa potilas on lähetettävä erikoislääkärin arvioon. Lähetteen sisältämät potilastiedot ovat tärkeitä hoitovastuun hetkellisesti siirtyessä erikoissairaanhoitoon. Lähetetiedot myös kuvastavat perusterveydenhuollon toimintaa; potilaan oireiden arviointia ja kirjaamista sekä tehtyjä tutkimuksia.

Leena Tuomisto

Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt

 Säännöllisellä liikunnalla on monia myönteisiä sydänvaikutuksia, mutta rasittavaan liikuntasuoritukseen saattaa liittyä myös riskejä. Suuren fyysisen kuormituksen aikana voi tapahtua jopa äkillinen sydämenpysähdys.

Jari Laukkanen, Miika Hernelahti, Heikki Huikuri

Akuutti polio on mahdollinen myös Suomessa

 Poliovirus voi kulkeutua matkustelevien ihmisten mukana mihin tahansa maapallon kolkkaan, myös Suomeen.

Merja Roivainen, Tapani Hovi

Pitkäaikaissairaan omahoidon opastus

 Yleisen terveydentilan paranemisesta huolimatta monet terveysriskit uhkaavat edelleen väestön hyvinvointia ja tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Pirkko Routasalo, Marja Airaksinen, Taina Mäntyranta, Kaisu Pitkälä

Telepsykiatria terapeuttisten työtaitojen opettamisessa

 Kognitiivinen psykoterapia sisältyy monien psykiatristen häiriöiden Käypä hoito -suositukseen, mutta sen saatavuus on suhteellisen rajallista.

Mikko Kinnunen, Jan-Henry Stenberg, Kalevi Landen, Tuija Heloaho, Marja Lenkkeri, Evgueni Tchoukhine, Risto Vataja, Grigori Joffe

Pikkukeskosten hoito kannattaa

Vastasyntyneiden tehohoidon kehittyminen on johtanut yhä pienempien keskosten selviämiseen. Suomessa yksi sadasta lapsesta syntyy hyvin ennenaikaisesti, eli ennen 32 raskausviikon ikää tai alle 1 501 gramman painoisena. Nämä pikkukeskoset tarvitsevat pitkään runsaasti resursseja vaativaa tehohoitoa.

Emmi Korvenranta

Autovasta-ainemääritykset keliakian diagnostiikassa

Keliakian klassiset oireet ripuli, imeytymishäiriöt ja laihtuminen ovat nykyisin harvinaisempia kuin aiemmin ja usein oireet ovat lieviä tai puuttuvat kokonaan. Taudin diagnoosikriteerinä on vehnän, ohran tai rukiin valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama ohutsuolen limakalvovaurio, joka korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla. Aiemman tutkimustiedon mukaan nykyisten kriteerien perusteella ei kaikkia keliakiapotilaita tunnisteta. Apuna keliakian diagnostiikassa käytetään seerumin transglutaminaasi-2-autovasta-aineiden tunnistamiseen perustuvia testejä. Nämä vasta-aineet muodostuvat ohutsuolen limakalvolla, ja siinä niitä on alustavien tutkimusten mukaan todettavissa keliakiapotilailla, vaikka seerumissa ei vasta-aineita olisikaan mitattavissa.

Outi Koskinen

Entsyymit elimistön happitasapainon säätelyssä

Hypoksiaa esiintyy useissa tavallisissa sairauksissa, kuten sydän- ja aivoinfarktissa ja anemiassa. Sen havaitsemiseksi ja happitasapainon palauttamiseksi on elimistössä kehittynyt säätelyjärjestelmä, jossa avainasemassa on hypoksiasta indusoituva tekijä HIF. Kun happea on saatavilla riittävästi HIF-hydroksylaasit (HIF-P4Ht 1-3, FIH) katalysoivat reaktioita, joiden seurauksena HIF hajoaa tai sen toiminta estyy. Hypoksia hidastaa näiden entsyymien toimintaa, ja tällöin HIF pelastuu hajotukselta ja lisää happitasapainon palautumista edistävien geenien, kuten erytropoietiinin luentaa. Happitasapainon säätelyyn osallistuvien entsyymien toiminnan estoa pidetään lupaavana strategiana useiden hapenpuutteeseen liittyvien sairauksien hoidossa.

Jaana Hyvärinen

Alzheimerin taudin aivomuutokset havaittavissa jo ennen oireita?

Alzheimerin taudille tyypillisiä aivomuutoksia saatetaan kyetä havaitsemaan positroniemissiotomografian (PET) avulla jo ennen muistivaikeuksien ilmenemistä. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin amyloidiin sitoutuvan PIB-merkkiaineen soveltuvuutta Alzheimerin taudille tyypillisten beeta-amyloidikertymien varhaiseen havaitsemiseen.

Noora Scheinin

Anestesian riittävyyden mittaaminen

Anestesian syvyyden riittävyyttä on tutkittu yhtä kauan kuin yleisanestesioita on annettu. Rutiinikäyttöön soveltuvia aivosähkökäyrään (EEG) perustuvia anestesian syvyyttä mittaavia laitteita on ollut markkinoilla 1990-luvulta alkaen. Nämä aivojen kortikaalista toimintaa mittaavat laitteet kuvaavat unen syvyyttä ja toimivat luotettavasti yleisimmin käytössä olevien nukutusaineiden kanssa. Lukuisat ulkoiset tekijät aiheuttavat kuitenkin häiriöitä indekseihin, mikä on toistaiseksi estänyt mittarien luotettavan käytön tehohoidossa. Vaikka kivunhoito on yksi merkittävimmistä yleisanestesian komponenteista, luotettavaa kipumittaria ei toistaiseksi ole ollut markkinoilla.

Johanna Wennervirta