Lyhyesti: Resistentti helikobakteeri

Hollantilaisen dyspepsiapotilaan mahabiopsiasta kasvoi Helikobacter pylori, joka oli täysin resistentti amoksisilliinille. Amoksisilliinihan on yksi häätöhoidossa usein käytetty antibiootti. Potilas oli saanut kuuden vuoden aikana yhteensä 12 amoksisilliinikuuria keuhko-ongelmiensa takia. Bakteerikanta ei tehnyt betalaktamaasientsyymiä, joten mekanismi oli jokin muu. Huolestuttavaa oli, että resistenssi oli helposti koeputkessa siirrettävissä muihin helikobakteereihin. Koska helikobakteeri voi ottaa hanakasti DNA:ta ympäristöstään, on resistenssin tarttuminen ja leviäminen todellinen uhka.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Retroperitoneaali-fibroosin hoito mykofenolaatilla

Retroperitoneaalifibroosi ei ole ihan tavallinen tauti, mutta sitäkin ikävämpi. Kyseisessä sairaudessa retroperitoneaalialueelle kertyy fibroottista massaa, joka aiheuttaa painon tunnetta alavatsalle, yleisoireena mm. väsymystä. Pitkälle edetessään tauti aiheuttaa anurian, koska fibroosi litistää virtsanjohtimet umpeen. Sairauden arvellaan olevan autoimmuunipohjainen. Freiburgissa hoidettiin pitkälle edennyttä retroperitoneaalifibroosia sairastanutta potilasta menestyksellisesti steroidin ja mykofenolaattimofetiilin yhdistelmällä. Tätä uutta immunosuppressiivista lääkettä käytetään elintensiirroissa Suomessa. Potilas toipui, hänen anuriansa häipyi ja kreatiniiniarvo laski 2 060 mmol:sta 88 mmol:iin/l. Leikkausta ei tarvittu.

Robert Paul

Lyhyesti: Hälyä kantasolusta

Ihmisen alkiosta on ensi kertaa onnistuttu kasvattamaan kantasolulinja. Näissä soluissa on potentiaalia, monellakin tavalla. Ne voivat erikoistua miksi kudokseksi tahansa ja siksipä villeimmissä ajatuksissa niistä kasvatetaankin varaosia transplantaatioon tai tuotetaan sydänlihassoluja, joilla voi parantaa vaurioitunutta sydäntä. Siksi kantasoluilla on myös taloudellista potentiaalia. Patenttioikeudet omistavan yhtiön osakkeet nousivatkin pilviin. Luonnollisesti uutinen herätti myös moraalisia ja eettisiä kannanottoja. Häly ulottui myös juristipiireihin, sillä Yhdysvalloissa laki kieltää julkisten varojen käytön ihmisalkioiden tutkimukseen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Krematoriotyöntekijät altistuvat elohopealle

Amalgaamipaikoista 50 % on elohopeaa ja tämä elohopea kulkeutuu ympäristöön vainajien kremaation yhteydessä. Arvioidaan, että yhdestä krematoriosta syntyy vuosittain noin 5,5 kg:n elohopeapäästöt. Britanniassa selvitettiin noin sadan krematoriotyöntekijän ja 46 verrokin hiusten elohopeapitoisuudet. Tutkittuja krematorioita oli 36. Ilmeni, että 3 %:lla krematoriotyöntekijöistä ja 0 %:lla verrokeista 6 ppm:n hyväksyttävä pitoisuusraja ylittyi. Hallintohenkilöstöllä pitoisuus oli 1,8 +- 0,2 ja verrokeilla 1,0 +- 0,1 ppm. Kirjoittajat suosittavat krematorioiden savuhormeihin suotimia elohopean poistamiseksi. Ruotsissa näitä suotimia onkin käytössä.

Robert Paul

Rotavirusrokotuksen tase

Suomalaisen rokoteohjelman uudistamisesta on herätelty keskustelua. Rokottamisessa, kuten muussakin medisiinassa, markat ovat tulleet entistä näkyvämmin keskusteluun mukaan. Tutkittua suomalaista tietoa on nyt tarjolla rotavirusrokotteen taloudesta.

Heikki Arvilommi

Riketsialla ja mitokondrioilla sama kantaisä

Mitokondriot vastaavat paljolti eukaryoottien oksidatiivisesta energiantuotannosta. Näiden solun voimalaitosten on ajateltu olevan täydellisesti tehtäväänsä sopeutuneita bakteereita. Uppsalalaisten tutkijoiden sekvensoima Rickettsia prowazekiin perimä osoittaa, että tämä bakteeri ja mitokondriot ovat todennäköisesti lähteneet kehittymään samasta bakteerista.

Matti Viljanen

Kidutuksen merkit luuston gammakuvauksessa

Sitä mukaa kuin turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa, alkavat vastaanottavien maiden turvapaikat olla yhä tiukemmassa. Yhä useammin viranomaiset vaativat lääketieteellistä näyttöä esimerkiksi kidutuksesta, jota turvapaikanhakijat usein väittävät kokeneensa. Kidutuksen ulkoisia merkkejä on kuitenkin vaikea osoittaa edes röntgenkuvista, ja kiduttajatkin keksivät yhä häikäilemättömämpiä tapoja peittää jälkensä. Lääkärin eväät tässä tilanteessa ovat usein vähissä. Itävallassa viranomaiset ovat vaatineet lääketieteellistä arvioita kaikista ihmisistä, jotka hakevat turvapaikkaa poliittisen, etnisen tai uskonnollisen vainon takia. Wieniläis-grazilaisena yhteistyönä sikäläiset kollegat selvittivät, missä määrin luuston gammakuvaus paljastaa kidutuksen luustoon jättämiä jälkiä.

Robert Paul

Sydämen ja luurankolihasten verenvirtaus ja glukoosin käyttö verenpainetaudissa ja lihavuudessa

Koholla oleva verenpaine ja lihavuus ovat merkittäviä kansanterveyden ja -talouden ongelmia. Aikuisväestöstämme joka viides on lihava ja joka viidennen verenpainearvot ovat koholla. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää, liittyykö koholla olevaan verenpaineeseen muutoksia sydämen ja luurankolihasten glukoosin käytössä tai verenvirtauksessa. Lisäksi tutkittiin verenvirtauksen mahdollista syy-yhteyttä lihavuuteen liittyvän insuliiniresistenssin synnyssä. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 98 henkilöä, joista 40 oli alkuvaiheen verenpainetautia sairastavaa, 7 lihavaa ja 51 kontrolli- henkilöä. Tutkittavien sydämen ja luurankolihasten glukoosin kulutus mitattiin positroniemissiotomografian (PET) avulla käyttämällä merkkiaineena leimattua glukoosianalogia ([18F]FDG) ja verenvirtaus käyttämällä merkkiaineena radioaktiivista vettä ([15 O]H2O).

Hanna Laine

Krooninen hyperglykemia, verisuonten toiminta ja insuliiniherkkyys nuoruustyypin diabeetikoilla

Nuoruustyypin diabeetikoilla on lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin terveisiin verrattuna, vaikka perinteiset riskitekijät voivat puuttua. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, onko huono sokeritasapaino, sen aiheuttama insuliiniresistenssi ja autonominen neuropatia yhteydessä verisuonten toimintahäiriöihin näillä potilailla. Lisäksi selvitettiin, vaikeuttaako heikentynyt verenkierto insuliinin ja glukoosin käyttöä lihaksessa. Tutkimuksiin osallistui nuoruustyypin diabeetikoita ja terveitä verrokkeja.

Sari Mäkimattila

Lasten sairaalan ulkopuolisten hätätilanteiden epidemiologia ja ensihoito Suomessa

Lasten hätätilanteet ovat sekä lapsen ja hänen perheensä että koko yhteiskunnan kannalta vakava ongelma. Lapsen ollessa uhrina onnettomuudella on vaikutusta hänen elämäänsä noin 60-70 vuoden ajan.

Pertti Suominen