Atsitromysiinillä eroon meningokokkikantajuudesta

Profylaktista antibioottihoitoa suositellaan invasiivista meningokokki-infektiota sairastavan kanssa samassa taloudessa eläville perheenjäsenille sekä niille, joilla on mahdollisesti ollut sylkikontakti sairastuneeseen henkilöön. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu mm. potilaan seurustelukumppani, suusta suuhun tekohengitystä antaneet henkilöt sekä samaan päiväkotiryhmään kuuluvat lapset.

Per Ashorn

Uusi kliininen löydös - sykkivät suonikohjut

Pienestä brittisairaalasta raportoidaan mielenkiintoinen ja opettavainen potilastapaus. 64-vuotias nainen hakeutui lääkäriin sykkivien suonikohjujen vuoksi. Potilaalla olikin molemmissa alaraajoissa suuret kohjut, jotka sykkivät sydämen tahtiin. Rouvan anamneesissa oli kuumereuman pohjalta mitraalivika ja mitraaliläppä oli vaihdettu 20 vuotta aikaisemmin. Tuolloin oli tehty sydänkatetrisaatio. Kirjoittajat arvelivat ensin, että potilaan suonikohjupulsaatio johtui valtimo-laskimofistelistä nivusalueella, mutta sellaisesta ei ollut kyse alueen kaikututkimuksen mukaan. Sen sijaan rouvalla oli maksa suurentunut 4 sormenleveyttä oikean kylkikaaren alle ja alaonttolaskimo ja maksalaskimot olivat laajentuneet. Ja kuinka ollakaan, kaulalaskimon syke oli korostunut ja sydämen kaikukuvauksessa nähtiin merkitsevä trikuspidaaliläpän vuoto.

Robert Paul

Klamydian kummallinen genomi

Chlamydia trachomatis on toistaiseksi sekvensoiduista bakteereista ensimmäinen, joka kykenee lisääntymään vain solujen sytoplasmassa. Klamydian genomin voi sanoa olevan vähintäänkin kummallinen. Se herättää enemmän uusia kysymyksiä kuin antaa vastauksia vanhoihin.

Matti Viljanen

Rintasyövän liitännäishoidon aiheet laajenemassa

Rintasyöpäleikkauksen jälkeistä solunsalpaajahoitoa on suositeltu annettavaksi lähinnä vain sellaisille premenopausaalisille naisille, joilla syövän uusiutumisen vaara on ennustetekijöiden perusteella arvioituna suuri. Nyt tuore meta-analyysi kuitenkin kyseenalaistaa erityisesti ikäryhmää koskevan rajauksen. Meta-analyysi perustuu 69 satunnaistettuun tutkimukseen ja noin 30 000 potilaaseen, jotka rintasyöpäleikkauksen jälkeen joko saivat tai eivät saaneet solunsalpaajahoitoa.

Heikki Joensuu

Plasman Lp(a)-tasojen ei-geneettinen säätely

Lipoproteiini(a), Lp(a), muodostuu LDL-partikkelista, johon on liittynyt apoproteiini(a). Apo(a) on rakenteellisesti homologinen plasminogeenin, hyytymiä liuottavan plasmiinin esiasteen, kanssa. Veren Lp(a)-pitoisuus on noin 90 %:sesti apo(a)-geenin määräämä, eivätkä hypolipideemiset lääkkkeet, ruokavalio tai liikunta juurikaan vaikuta veren Lp(a)-tasoihin. Aterogeeninen ja trombogeeninen Lp(a) on useimmissa tutkimuksissa osoittautunut itsenäiseksi ja merkittäväksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäksi. Aiempien tutkimusten mukaan Lp(a) > 300 mg/l, taso jonka prevalenssi on 20 % länsimaisessa väestössä, kaksinkertaistaa sydäninfarktin vaaran. Yhdessä kohonneen LDL-tason kanssa vaaran on arvioitu nousevan 5-kertaiseksi. Harvoina ei-geneettisinä tekijöinä alkoholin ja estrogeenin on osoitettu vaikuttavan edullisesti Lp(a)-tasoihin. Matalia Lp(a)-tasoja on todettu alkoholisteilla sekä postmenopausaalisen estrogeenikorvaushoidon (tablettihoito) aikana. Alkoholin kohtuukäytön ja toisaalta estrogeenin antomuodon vaikutukset Lp(a):an ovat kuitenkin selvittämättä. Niinikään näiden Lp(a)-tasoja laskeva mekanismi on tuntematon.

Marita Paassilta

Ultraviolettisäteily ja oksidatiivisen stressin välittämät vasteet ihossa ja solulinjoissa

Liiallinen ultraviolettisäteilylle (UV-säteily) altistuminen lisää kiistatta ihosyövän riskiä. UV-säteilyn karsinogeenisten vaikutusten on arveltu välittyvän ainakin osittain vapaiden happiradikaalien lisääntyneen tuotannon ja sitä seuraavan oksidatiivisen stressin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää UV-säteilyn aiheuttamia muutoksia solunsisäiseen antioksidanttipuolustusjärjestelmään sekä sellaisiin signaalinvälitysjärjestelmiin, joita säätelee solunsisäinen hapetus-pelkistystasapaino. Tutkimus toteutettiin sekä viljellyillä solulinjoilla että ihmisen iholla in vivo.

Kirsi Isoherranen

Lasten psyykkiset häiriöt

Lastenpsykiatriassa epidemiologisia tutkimuksia tarvitaan ensisijaisesti selvittämään lasten keskuudessa esiintyvien mielenterveyden häiriöiden yleisyys ja tyyppi. Tätä tietoa tarvitaan suunniteltaessa mielenterveyspalveluja lapsille ja perheille. Perinteisesti lastenpsykiatriassa, niin kliinisessä työssä kuin tutkimuksessakin, on kerätty tietoa lasten elämään vaikuttavilta aikuisilta, vanhemmilta ja opettajilta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa suomalaislasten mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä ja tyypistä käyttäen hyväksi ei vain aikuisilta, vaan myös lapsilta itseltään kerättyä tietoa. Lapsen osuutta tiedonantajana tarkasteltiin erityisesti masennuksen tutkimisessa. Tavoitteena oli myös selvittää niiden häiriintyneiden lasten osuus, jotka jäävät vaille tarvitsemaansa tukea ja hoitoa.

Kaija Puura

Tutkimuksia närästystaudin leikkaushoidosta

Gastroesofageaalisen refluksitaudin (närästyssairauden) pääoireista, närästyksestä ja regurgitaatiosta kärsii viikoittain noin 15 % suomalaisesta väestöstä. Vaikeaa gastroesofageaalista refluksitautia voidaan hoitaa leikkauksella ja lääkehoidolla. Lääkkeistä protonipumpun estäjät ovat tehokkaimpia, ja tulokset refluksiesofagiitin paranemisessa ja estohoidossa ovat yhteneväisiä sekä leikkaus- että lääkehoidolla. Leikkausmenetelmistä käytetyin on Nissenin fundoplikaatio, joka tehdään joko avoimesti tai laparoskooppisesti.

Mikko Viljakka

Tahdosta riippumattoman hoidon eettisistä ongelmista

Potilaan ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon seuraa aina joukko lääketieteellisiä, juridisia ja eettisiä kysymyksiä. Lääkärin on osattava perustella, miksi hoito vaatii potilaan vapauden riistämistä. Yleensä pakkohoitoon ottamisen kriteerinä on potilaan tilasta johtuva hoidontarve tai vaarallisuus itselle tai muille. Pakkohoitoa vastustavien mielestä pakkohoito on yksinomaan vallankäytön ja alistamisen muoto ja potilaan tahdon ohittaminen on vaarallinen ja haitallinen teko. Yleisemmin kuitenkin ajatellaan pakkohoito keinoksi auttaa potilasta, joka itse ei kykene apua hakemaan. Päättäessään potilaan pakkohoidosta lääkärin kannattaa käyttää hetki eettisten ongelmien pohtimiseen, sillä se saattaa auttaa ratkaisujen teossa, niiden perustelemisessa ja vaihtoehtojen etsimisessä.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Kouluterveydenhuolto hoitoketjussa

Puberteetin aikaistuminen, nuorten pidentynyt itsenäistymisvaihe sekä yhteiskunnan muutokset ovat viime vuosikymmeninä muokanneet voimakkaasti kouluterveydenhuoltoa. Työn painopiste on siirtynyt psykosomaattisten sairauksien ja mielenterveydellisten ongelmien hoidon suuntaan. Koululääkärin vastaanotolle tulevan oppilaan ongelmat heijastelevat usein myös hänen perheensä vaikeuksia. Viime aikojen säästötoimet monissa kunnissa ovat supistaneet sekä ehkäisevää työtä että erikoissairaanhoidon käyttöä. Siksi koululaisten hoitoketjuun on saattanut tulla aukkoja, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle yksilön elämään. Kuitenkin hyvällä hoitoketjulla voidaan saada aikaan huomattavia säästöjä.

Juhani Laakso