Terveydenhuollon teesit

Lääkäriliiton Terveydenhuollon korjaussarja –hankkeessa (SLL 42/2020) tarkasteltiin terveydenhuollon keskeisiä periaatteita. Kymmenen teesin periaatteet ovat ajankohtaisia tarkasteltaessa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheita ja tavoitteita. Hankkeisiin liittyy korkeita eettisiä tavoitteita, kuten ihmisten ja väestöryhmien samanarvoisuus, hoidon oikea-aikaisuus, tehokkuus ja tarpeenmukaisuus. Molempien tuloksista heijastuu oman ryhmäedun tavoittelu, sote-uudistuksessa poliittisten puolueiden intressit, ammattiliitolla lääketieteellisen tiedon ja profession merkityksen korostaminen. Yhteinen, muttei niin ylevä piirre, on huoli rahan riittävyydestä. Teesit puhuvat riittävistä resursseista, kaikkien oikeudesta tarpeenmukaisiin palveluihin, priorisoinnista ja kustannusvaikuttavuudesta. Sote-uudistuksessa huoli rahoituksesta käsittelee verotusta. Taustalla ovat pohdinnat, kuka voittaa ja häviää, omat kannattajat, kunnat vai valtio. Kumpaakin hanketta seuranneena, laitan lusikkani soppaan minäkin.

Seppo Miilunpalo

Spekulointia – ja lisää spekulointia

Näen sieluni silmillä karttakepin heiluvan, kun kollega Eliisa Kekäläinen opettaa, että "ei kannata tuudittautua immunologian palomiehiin". Kysymys oli siitä, että esittelin Lääkärilehden verkkosivuilla 28.9. tutkimustuloksia, jotka viittaavat mahdollisuuteen saada osasuojaa COVID-19-epidemialta aiempien koronainfektioiden ansiosta. Ajatus on mielestäni kiehtova, ja kerroinkin Cell- ja Nature-lehtien artikkeleista nimenomaan ajatuksena, en faktana.

Heikki Peltola

Henkilökohtainen kutsu psykiatristen sairauksien stigman murtamiseksi

Psykiatrisella sektorilla työskentelevien on pyrittävä purkamaan sairausryhmän eriarvoista kohtelua.

Lauri Kivikoski

Taustaa terveydenhuollon teeseistä

Kiitokset kollega Seppo Miilunpalolle liiton tuoreita teesejä koskevasta kirjoituksesta, jossa käsitellään myös sote-uudistusta.

Heikki Pärnänen

Ei kannata tuudittautua immunologian palomiehiin

Lääkärilehden verkkosivuilla 28.9. julkaistussa verkkokommentissa "Immunologian palomiehet työssään" professori emeritus Heikki Peltola pohtii ristireaktiivisten T-solujen merkitystä COVID-19-pandemiassa. On kiistatonta, että on pystytty osoittamaan jo ennen pandemiaa pakastetuista solunäytteistä suurella osalla väestöä olevan SARS-CoV-2-viruksen eri osille reaktiivisia T-soluja (esim. 1–3). Prof. em. Peltola spekuloi kirjoituksessaan seuraavasti: "...osalla ihmiskuntaa näyttää olleen jonkinasteista COVID-19-pandemiasuojaa jo entuudestaan."

Eliisa Kekäläinen

Mitä nenän mikrobisto varhaislapsuudessa kertoo astmariskistä?

Mikrobiston monimuotoisuuden väheneminen altistaa sairauksille.

Nina Kaseva

Uusi jäsenluokka: eläkeläisjäsen

Eläkkeellä olevalla tai eläkkeelle siirtyvällä ­Lääkäriliiton jäsenellä on valittavanaan kaksi mahdollista jäsenluokkaa: varsinainen jäsen tai eläkeläisjäsen.

Sari Kosonen

Väitökset 46

Paineluelvytykseen liittyvät vammat ovat yleisiä, mutta harvoin hengenvaarallisia

Väittelijä tutki liikunnan vaikutuksia nuoruustyypin diabeteksessa

Nuoruudessaan LL Heidi Tikkanen-Dolenc kilpaili koripallossa ja voitti Suomen mestaruuden. Koris jäi taakse lääkiksen alussa, mutta liikunta on edelleen tärkeä osa elämää muun muassa ryhmäliikunnanohjauksen kautta.

Anne Seppänen

Rikosoikeudellisen lääkärinlausunnon laatiminen

Lausunnolla ei ole juuri arvoa, jos lukija voi tulkita sen sisällön miten haluaa.

Pia Wahlsten