Jättisoluarteriitin uusi lääke pitää saada korvattavaksi suomalaispotilaillekin

Jättisoluarteriitti on isojen valtimoiden verisuonitulehdus, joka voi aiheuttaa vakavia ja peruuttamattomia komplikaatioita. Tulehdusta voi esiintyä yhdellä tai usealla valtimoalueella, tyypillisimmin ohimovaltimoissa ja silmiin verta vievissä suonissa, mutta myös aortassa ja sen haaroissa. Jokseenkin kaikki sairastuneet ovat yli 50-vuotiaita, ja keskimääräinen sairastumisikä on noin 70 vuotta.

Markku Kauppi, Aulikki Kononoff, Kari Puolakka, Heikki Valleala, Tom Pettersson, Tuulikki Sokka-Isler

Masennuslääkkeiden vieroitusoireista tarvitaan keskustelua, koulutusta ja tutkimusta

Olen iloinen, että keskustelu masennuslääkkeiden vieroitusoireista on yltänyt sanomalehtien sivuilta myös Lääkärilehteen (SLL 19/2020) (1,2). Haluan kommentoida keskustelua ammattilaisen ja potilaan kaksoisroolista.

Kirsi Hallikainen

Korona kietoo kohtalomme yhteen

Ihmisestä toiseen tarttuva virus tekee selväksi sen, kuinka ­sidoksissa toisiimme elämme. Länsimaisen aatehistorian tuotos, yksilöllinen ihmiskuva, on hetkellisesti murentunut. Yksilön tilalle on noussut latautunut tietoisuus yhteydestä.

Kaisa Kuurne

Erikoisaloille jakautuminen juontaa juurensa valintakokeisiin

Lääkärilehdessä 19/2020 käsiteltiin erikoislääkärien koulutustarvetta juuri valmistuneen selvityksen valossa (1). Artikkelissa todettiin, että erikoistuvia lääkäreitä tarvitaan enemmän muun muassa psykiatrian aloille, keuhkosairauksiin ja fysiatriaan, kun taas kirurgisille aloille haluavista on ylitarjontaa. Samassa numerossa uutisoitiin myös koronapandemian vuoksi lääketieteellisten valintakokeisiin tehdyistä muutoksista (2), joiden seurauksena 65 % aloituspaikoista varataan nyt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja 75 % paikoista ratkaistaan todistusvalinnan perusteella.

Anu Raevuori

Luotettava lääketiede koronaviruksen kourissa

Lääkehype uhkaa pyyhkäistä loput remdesiviiritutkimukset mennessään.

Jarno Rutanen, Kari A. O. Tikkinen

Kevyempi ruokavalio vähentää rintasyöpä­kuoleman riskiä

Ruokavaliolla näyttää olevan merkitystä jo kasvun ja kehityksen aikana riskiin sairastua rintasyöpään. Esimerkiksi Aasiassa rintasyöpään sairastutaan vähemmän kuin länsimaissa, mutta kun aasialaiset ovat muuttaneet länsimaihin ja omaksuneet rasvaisemman ruokavalion, riski tasoittuu. Näyttää siltä, että ruokavaliolla on myös vaikutusta rintasyövästä selviytymiseen vaihdevuosien jälkeenkin.

Sirkku Jyrkkiö

Biopsioiden yhdistelmä parantaa eturauhassyövän diagnosointitarkkuutta

Kohdistamalla eturauhasnäytteen otto magneettikuvauslöydöksen ja reaaliaikaisen transrektaalisen kaikututkimuksen perusteella on todettu löytyvän enemmän korkean maligniteettiasteen syöpia kuin systemaattisilla biopsioilla. Yhdistämällä menetelmät pystytään merkittävästi tarkentamaan diagnoosia ja löytämään enemmän aktiivista hoitoa vaativia syöpiä kuin kummallakaan menetelmällä yksin.

Ossi Lindell

Statiinien hyödyt ja haitat laitoshoidon asukkailla

Kuinka pitkään hauraiden vanhusten tulisi käyttää statiineja? Pitäisikö ehkäisevät lääkkeet lopettaa laitoshoitoon tullessa? Onko statiineilla mahdollisen myopatian vuoksi toiminnanvajeiden riskiä lisäävä vaikutus? Nämä ovat olleet vaikeita kysymyksiä geriatriassa. Satunnaistettuja vertailututkimuksia ei ole tulossa, joten näyttöä pitää hakea havainnoivista pitkittäistutkimuksista.

Kaisu Pitkälä

Riittäisikö reumapotilaan hydroksiklorokiiniannos COVID-19-taudissa?

Monet asiantuntijat ja presidentti Trump ovat viime aikoina keskustelleet klorokiinista COVID-19-taudin hoidossa. Klorokiini on vanha malarialääke, jolla on paljon haittavaikutuksia. Reumasairauksien hoitoon on vakiintunut paremmin siedetty hydroksiklorokiini. Tutkijat halusivat selvittää, päästäänkö lääkkeen tavanomaisilla annoksilla lääkepitoisuuteen, jolla in vitro -tutkimuksissa on saavutettu 50-prosenttinen SARS-CoV-2-virusinhibitio (EC50).

Markku Kauppi

Kun tutkimuksesta tulee ase

Esijulkaisuja käytetään misinformaation ja salaliittoteorioiden polttoaineena, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Johanna Vehkoo