Potilastieto­järjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimus käynnissä

Lääkäriliitto tekee potilastieto­järjestelmien nykytilaa, käytettävyyttä ja ­lääkärien käyttäjä­kokemuksia kartoittavan kysely­tutkimuksen.

Sari Kosonen

Tartunta

Tartunta-kirjoituskokoelmassa (Kosmos 2020) 13 suomalaista taiteilijaa ja ajattelijaa dokumentoivat ja koettavat ymmärtää keväällä alkanutta koronaviruspandemiaa kukin ominaisella tavallaan. Kuten voi odottaa näistä lähtökohdista, tekstit ovat sisällöltään ja muodoltaankin vaihtelevia, mutta aihe pitää kokoelman kasassa. Mukana on niin hieno novelli (Suvi Auvinen), runoutta (Harry Salmenniemi, Reetta Pekkanen), päiväkirjamerkintöjä (Iida Sofia Hirvonen) kuin filosofisia esseitäkin (mm. Tuomas Nevanlinna).

Sonja Sulkava

Potilasvahinkoratkaisut osteoporoosimurtumissa

Ehdotimme Lääkärilehdessä 37/2020, että murtumapotilaan osteoporoosihoidon laiminlyönnin jälkeen uusi murtuma tulisi korvata potilasvahinkona (1).

Pekka Waris, Tiina Huusko, Leo Niskanen

Laulaminen on todennäköisesti puhumista vaarallisempaa korona-aikana

Takalat & Mäkelä toivat Lääkärilehdessä 1–2/2021 esiin tärkeän näkökulman koronavirukseen ja laulamiseen liittyen: Asiaa on tutkittu vielä kovin vähän.

Lotta-Maria Oksanen, Enni Sanmark, Anna Tuhkuri, Veli-Jukka Anttila, Ahmed Geneid

Koronarokotukset on tärkeää saada Kantaan

Päätöksiä tarvitaan ­nopeasti.

Vertti Kiukas

Miten pandemian rajoitustoimet tehoavat?

Meillä kuten muuallakin on annettu suosituksia ja määräyksiä koronavirusepidemian taltuttamiseksi. Rajoitusten kohteeksi joutuneet ovat kyselleet perusteita toimenpiteille, koska rajoitukset ovat uhanneet toimeentuloa, elämisen laadusta puhumattakaan. Kyseenalaistaminen on ymmärrettävää, sillä näyttöä rajoitusten tehosta ei ole välttämättä ollut. Ensimmäinen laaja tutkimus 41 maan toimien vaikutuksista on nyt julkaistu Science-lehden palstoilla.

Heikki Arvilommi

Syöpäpotilas hyötyy monialatiimin tukihoidosta

Oireenmukainen ja kuntouttava hoito parantaa etäpesäkkeistä ruokatorvisyöpää sairastavan potilaan elämänlaatua ja jopa elinaikaa.

Sirkku Jyrkkiö

Geeniterapia uusi keino pinnallisen rakkosyövän hoidossa

Yhdysvaltalaisessa vaiheen III monikeskustutkimuksessa geeniterapiavalmiste nadofarageenifiradenoveekilla saatiin merkittävä teho BCG-huuhteluhoitoon reagoimattomaksi muuttuneen, huonosti erilaistuneen pinnallisen virtsarakkosyövän hoidossa. Nadofarageenifiradenoveekki koostuu ihmisen interferoni alfa-2b -geenin kopiosta, jonka replikaatiokyvytön rekombinantti adenovirusvektori siirtää virtsarakon uroteelisoluihin. Sen seurauksena solut alkavat erittää interferoni alfa-2b:tä, joka käynnistää puolustusreaktion kasvainta vastaan.

Ossi Lindell

Myosiinin aktivaattoriako vaikeaan sydämen vajaatoimintaan?

Sydämen pumppaustoiminnan hiipumisesta johtuvan vajaatoiminnan ennuste on huonompi kuin useimpien syöpäsairauksien, vaikka hoitoon on tullut uusia ennustetta parantavia hoitoja. Pumppaustakin on pyritty virkistämään lääkkeillä, mutta laihoin tuloksin.

Juhani Airaksinen

Endogeeniseen insuliinin­tuotantoon saatiin vaikutusta tuoreessa tyypin 1 diabeteksessa

Proinflammatorisella sytokiinilla TNF-α:lla on rooli usean autoimmuunitaudin kehittymisessä ja etenemisessä. Yhdysvaltalaistutkimuksessa TNF-α:n estäjä golimumabia saaneilla tuoreilla tyypin 1 diabeetikoilla endogeeninen insuliinintuotanto säilyi pitempään ja eksogeenisen insuliinin tarve oli pienempi kuin lumelääkettä saaneessa verrokkiryhmässä.

Nina Kaseva