Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa

Kansallisen ohjelman tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa ja toimintakykyä.

Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen, Markku Sainio, Marina Erhola, Tari Haahtela, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Kyösti Haukipuro, Kaisa Jalkanen, Kirsi Karvala, Sanna Lappalainen, Kari Reijula, Hannele Rämö, Anniina Salmela, Mika Salminen, Tuula Vasankari, Jussi Lampi

Turpoava kaula tylpän vamman jälkeen

Tylpät kaulasuonivammat ovat harvinaisia, mutta todennäköisesti alidiagnosoituja. Ne ovat yleensä suuren vammaenergian aiheuttamia. Oireet johtuvat iskeemisistä aivotapahtumista ja voivat vakavuudeltaan vaihdella huomattavasti sekavuudesta halvausoireisiin. Kaulasuonivamma ja verenvuoto voivat myös aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja ahtauttaa hengitysteitä. Diagnoosi tehdään kaulavaltimoiden TT-angiografialla. Hoidossa pyritään ehkäisemään verisuonen hyytyminen umpeen ja embolioiden muodostuminen. Endovaskulaarisiin tai avotoimenpiteisiin päädytään hyvin harvoin.

Christa Laivuori, Henrik Sandelin, Kaisa Virtanen, Anna Ikonen, Tuomo Pyhältö

Meningokokkitauti Suomessa – kuka tarvitsee rokotteita?

Rokotteista hyötyvät sairastuneiden lähikontaktit ja varusmiespalvelusta suorittavat sekä riskiryhmäläiset ja eräät matkailijat.

Maija Toropainen, Hanna Nohynek

Koronatestit ja tartuntojen ehkäisy hoivakodeissa

Koronapandemia on aiheuttanut eniten ongelmia hoivakodeissa. Ongelma on Suomessa tullut esiin sekä julkisen sektorin että yksityisten toimijoiden yksiköissä. On loistavaa, että kollegat ovat tuoneet asian esille Lääkärilehdessä (SLL 19/2020) (1).

Marko Luhtala

Avoin kirje THL:lle

THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen esitti Helsingin Sanomien haastattelussa 28.4.2020, että koronavirusepidemian tukahduttaminen ei ole pitkän päälle mahdollista ja että epidemian tulisi edetä, jotta vältetään myöhempien aaltojen ongelmat ja pitkien rajoitustoimien haitalliset vaikutukset. Näyttää siltä, että THL suosittaa erittäin hyvin onnistuneen ensitorjunnan jälkeen siirtymistä malliin, jossa pyritään viemään tauti hallitusti läpi väestön kohti laumaimmuniteettia. Tiettävästi vain Ruotsissa on tämä tavoite muiden maiden pyrkiessä taudin tukahduttamiseen. Laumaimmuniteetin tavoittelua on vaikea ymmärtää tietämättä, mihin tietoihin THL perustaa strategiansa. Sen vuoksi olisi meille epidemiologian maallikoille hyvä selventää THL:n perusolettamuksia. Pyrin kiteyttämään nämä seuraaviin kuuteen kysymykseen

Timo Muhonen

Anoreksia ja verenkuvamuutokset

Syömishäiriöpotilaan poikkeava verenkuva on varsin yleinen hematologin konsultaation aihe. Laajat tutkimukset aiheesta puuttuvat, ja mekanismeista on vain arveluja syy-yhteyden ollessa olemassa.

Marko Vesanen

Näyttöön perustuvaa konservatiivista hoitoa akillesjännerepeämään jo 20 vuotta

Kirurgi Hannu Paajanen referoi UKSTAR-akillesjännerepeämätutkimusta Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 17–18/2020) (1). Tutkimuksessa 266 potilasta satunnaistettiin konservatiiviseen hoitoon umpikipsillä ja 274 potilasta konservatiiviseen hoitoon ns. toiminnallisella eli pois otettavalla lastalla. Merkittävin ero on, että jälkimmäisen immobilisaatiohoidon aikana sallitaan alaraajalle varaaminen sekä nilkan ja varpaiden varhainen liike.

Aleksi Reito, Heidi Haapasalo, Juha Paloneva, Iikka Lantto, Ville Mattila

Uudelleen käytettävät naamarit ovat edullisempia

Kaikilla on tiedossa hengityssuojainten tilanne: Huoltovarmuuskeskuksen ostamat suojaimet eivät täytä vaatimuksia (1). Ihmiset ostavat rautakaupat tyhjiksi suojaimista (2). Kertakäyttöisiä hengityssuojaimia puhdistetaan (3). Yksi ratkaisu on jäänyt vaille merkittävää huomiota: uudelleen käytettävät hengityssuojaimet eli hengityssuojainnaamarin ja suodattimen yhdistelmä.

Dominik Kerimov

THL vastaa

Avoimessa kirjeessä esitetty oletus, että THL pyrkisi suosittamaan strategiaa ns. laumaimmuniteetin saavuttamiseksi, perustuu väärinkäsitykseen. THL pitää epidemian hidastamista ja tartuntojen estämistä tärkeänä. Haastattelussa, johon kirjoittaja viittaa, tuodaan vain esille todennäköisiä kehityskulkuja, jotka voidaan johtaa siitä, että epidemia on Suomessa suvantovaiheessa, ja mitä päätelmiä siitä voidaan epidemian tulevaisuuden kehittymisen kannalta erilaisissa tilanteissa tehdä. Immuniteettia väestössä ei tietoisesti tavoitella, se syntyy jos on syntyäkseen epidemian aikana. Kirjeessä esitetään useita yksittäisiä kysymyksiä, joihin vastaaminen vaatii kuitenkin kontekstin esiintuomista.

Terveyden Ja Hyvinvoinnin Laitos Thl

Keliakia lisää hoidettunakin hiukan kuoleman vaaraa

Keliakiaan on tiedetty liittyvän pieni kuolleisuuden lisääntyminen, jonka syy on toistaiseksi epäselvä. Se voi johtua tautiin liittyvästä lievästä kroonisesta tulehduksesta. Koska keliakia tunnistetaan nykyisin aikaisempaa varhemmin ja gluteenittoman ruokavalion avulla suoliston pintanukka normaalistuu nopeasti, voisi ajatella, että lisääntynyttä kuoleman vaaraa ei enää olisi – mutta onpa kuitenkin.

Helena Liira