in memoriam: Risto Tuimala 15.3.1944–2021

Risto Tuimala syntyi Tampereella ja kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta. Risto opiskeli lääkäriksi Oulussa, jossa hän myös teki väitöskirjansa lapsiveden LS-suhteesta ja valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi.

Kirsi Kuismanen, Kari Nieminen, Outi Palomäki, Jukka Uotila Ja Eija Tomás

in memoriam: Rolf Nordman 21.4.1928–26.2.2021

Lastenlääkäri, LKT Rolf Nordman menehtyi lyhyeen infektiosairauteen 92 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Ruotsinpyhtäällä, jossa perhe asui muutaman vuoden ennen muuttoa Poriin.

Leena Nordman, Pekka Louhiala

in memoriam: Seija Ojanen 24.9.1950–26.10.2020

Seija oli kotoisin luonnonkauniilta maaseudulta Pohjois-Savon Säyneisistä. Hän opiskeli ensin sairaanhoitajaksi, jatkoi opintoja kätilöksi ja työskenteli kätilönä vielä ensimmäisinä lääketieteen opiskeluvuosinaan. Seija suhtautui lääketieteen opintoihin ja lääkärin työhön syvältä kumpuavalla innostuksella. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1994, toimi aluksi yksityislääkärinä ja pätevöityi perhelääkäriksi vuonna 2000, mutta hakeutui sen jälkeen työterveyshuollon tehtäviin ja suoritti työterveyshuollon erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2008.

Ulla Heikkilä, Satu Rautajoki

in memoriam: Teuvo Hämäläinen 1.6.1940–14.1.2021

Sisätautien erikoislääkäri Teuvo Tapio Hämäläinen kuoli Lappeenrannassa lyhyen sairaalassaolon jälkeen. Hän oli syntynyt 1.6.1940 Valkealassa. Teuvo tottui pienestä pitäen kovaan työntekoon ja lääkärin työtä hän teki poikkeuksellisella tarmolla aivan loppuun asti. Ylioppilaaksi Teuvo valmistui Kouvolan poikalyseosta ja suoritti sitten varusmiespalvelun edeten lopulta reservin yliluutnantiksi. Lääketieteen opinnot alkoivat Helsingin Yliopistossa. Vastavalmistuneena lisensiaattina 1968 Teuvo aloitti työt Lappeenrannassa Etelä-Saimaan keskussairaalan sisätautiklinikassa apulaislääkärin virassa.

Leo Strid, Tarmo Koivisto

Keski-ikäisen miehen vatsavaivat – tapauksen ratkaisu

Keski-ikäinen mies hakeutui työterveyslääkärille arvioon sitkeiden vatsavaivojen vuoksi.

Sanna-Kaisa Eloranta, Nina Kaseva

Kansallinen seulontojen ohjaus on tarpeen

Seulontojen yhdenmukaiseksi toteutumiseksi pitää määritellä kansallinen ­seulontaohjelmarakenne, toteaa kirjoittajaryhmä Lääkärilehdessä.

Minna Kaila, Ilona Autti-Rämö, Matti Korppi, Marja-Leena Lähdeaho, Marjukka Mäkelä, Suvi Mäklin, Arja Ruponen, Terhi Tapiainen, Mervi Taskinen, Matti Salo

Iho tietää, milloin on aamu ja milloin ilta

Kun ihotauteihin ja allergologiaan erikoistuva LL Veera Nikkola aloitti väitöstutkimuksensa, hänen piti ensimmäiseksi rekrytoida tutkimushenkilöitä, joille sai antaa ultravioletti B -säteilyä ja ottaa koepaloja pakaran iholta.

Anne Seppänen

Koronan opetuksia – hajautettu keskittäminen

Koronatestaus alleviivaa tarpeen organisoida funktioita hajautetusti sen sijaan, että totalitaarisesti keskitetään. Epidemian alussa koronatestauksesta tuli nopeasti pullonkaula. Ensin ongelmia oli testauskapasiteetissa ja sitten jäljelle jäi testitulosten viipyminen. Todellisuudessa keskitetyt analysaattorit eivät teoreettisestikaan pääse nopeaan tulosten toimittamiseen. Testaus itsessään vie aikaa, ja jos testaus vaatii tietyn määrän näytteitä, niin ne kerätään ensin ryhmiin ja sitten analysointi käynnistyy ryhmittäin. Suurin ongelma Suomen testauksessa ovat olleet matkat ja näytelogistiikka. Näyte pitää fyysisesti kuljettaa ensin testauspaikkaan ja vasta sitten se asetetaan testausjonoon. Tämä on vahvasti näkynyt testauksessa: nopeimmin vastaus on ollut mahdollista saada puolessatoista päivässä, useimmiten 2–3 päivässä. Liian usein siihen on mennyt 4 päivää tai enemmänkin.

Antti Jekunen, Heidi Andersen, Heidi Bengts, Jatta Saarenheimo

Testaus tuottaa epidemian hallinnan kannalta merkityksellistä informaatiota

Aaltosen vastaus (1) Ripatin ja Korhosen kirjoitukseen (2) piirtää vaillinaisen kuvan testauksen merkityksestä koronaepidemian hallinnassa.

Thomas Brand

Koulujen sulkemisen plussat ja miinukset

Vanhempien mukaan koulujen etäopetukseen siirtymisellä oli yhtä paljon positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia lapsiin. Sen sijaan vaikutukset itseensä vanhemmat arvioivat voittopuolisesti negatiivisiksi.

Hannu Westerinen