21102 osumaa

Lyhyesti: Vaiti hississäkin!

Viisi lääketieteen opiskelijaa seurasi kahden viikon ajan erään sairaalan hisseissä tapahtuvia keskusteluja. Otokseen tuli 113 hissikyytiä, ja näissä lääkärit keskustelivat muiden kuullen potilasasioista 11 kertaa, muut terveysalan ammattilaiset 7 kertaa. Neljästi mainittiin potilaan nimi. Selvitys osoittaa, miten tavallista on, että potilasasioista puhutaan hisseissä muiden kuultavaksi. Cavete collegae!

Robert Paul

Avohoidon MRSA on erilainen, jenkeissäkin

Meikäläisissä otsikoissa ollut MRSA eli metisilliiniresistentti stafylokokki on paljon suurempi ongelma muualla, myös USA:ssa. Siellä on nyt ensimmäistä kertaa tehty vertailu avohoidon ja sairaaloiden MRSA-kantojen välillä. Sen mukaan avohoidon MRSA:lla on laitosten kannoista poikkeava tyyppi ja lääkeherkkyysprofiili. Se myös näyttää aiheuttavan erilaisia infektioita.

Heikki Arvilommi

Nöyryyttävä ero myrkkyä mielelle

Rasittavat elämänmuutokset altistavat masennus- ja ahdistusepisodille. Yli 7 000 kaksosta käsittävässä tutkimuksessa elämänmuutokset luokiteltiin neljään ryhmään: menetys, nöyryytys, ansa ja vaara. Psyykkinen häiriö luokiteltiin puhtaaksi masennukseksi (M), puhtaaksi ahdistukseksi (A) ja niiden yhdistelmäksi (M+A). Seurantahaastattelun perusteella menetys ja nöyryytys lisäsivät kuukauden sisällä tapahtumasta M- ja M+A-episodien riskin moninkertaiseksi. Kuolema tai itse aiheutettu ero johtivat usein puhtaaseen masennukseen. Erityisen suuri masennuksen riski oli silloin, kun elämänmuutoksessa oli sekä menetyksen että nöyryytyksen piirteet. Tästä malliesimerkki oli toisen aiheuttama ero. Ansaan joutuminen lisäsi ainoastaan M+A-episodin ja vaaran kokeminen A-episodin riskiä. Tutkimus osoitti teoreettisesti, että puhtaan masennuksen ja puhtaan ahdistuksen aiheuttajat eroavat kohtuullisen selvästi toisistaan, mutta että puhtaan masennuksen ja ahdistuksen sävyttämän masennuksen aiheuttajat ovat pitkälti samanlaisia. Käytännön kannalta tärkeämpi havainto oli, että nöyryytetyksi joutuminen osoittautui yhtä depressiogeeniseksi kuin menetys. Kumpikin yksinään lisää masennuksen riskin noin 10-kertaiseksi, mutta jos menetys on samalla nöyryyttävä, on riski jo 20-kertainen. Tätä sietäisi kaikkien eroa harkitsevien jo etukäteen ajatella.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030