Aistimuksien käsittelyn häiriöt psykoosissa

14.11.2003 Kuopion yliopisto

Minna Valkonen-Korhonen

Väestön immuniteetti Haemophilus influenzae tyyppi b -infektioita vastaan

21.11. 2003 Helsingin yliopisto

Tuija Leino

Perintötekijöiden vaikutus myyräkuumeen kulkuun ja taudin pitkäaikaisennuste

21.11.2003 Tampereen yliopisto

Satu Mäkelä

Solun energiatilan ja kalsiumin merkitys sydänvauriolta suojaavassa iskeemisessä esialtistuksessa

21.11.2003 Oulun yliopisto

Antti Ala-Rämi

Raskauden aikainen immunologinen säätely desidua-kudoksessa

21.11.2003 Turun yliopisto

Jenni Heikkinen

Liikunta ja rintasyöpävaara

22.11.2003 Kuopion yliopisto

Pirjo Rintala

Naissukuhormonivalmisteiden vaikutukset sytokromi P450 -entsyymivälitteiseen lääkeainemetaboliaan

22.11.2003 Turun yliopisto

Sanna Palovaara

Perusverenkuvan uudet suomalaiset viitearvot

Perusverenkuva on käytetyin kliininen laboratoriotutkimus. Määritystulokset vaikuttavat Suomessa päivittäin tuhansien potilaiden sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Kliinisen tulkinnan perustana olevissa viitearvoissa on ollut perusteettomia eroja laboratorioiden välillä. Tässä tutkimuksessa tuotettiin kansallisena monikeskustutkimuksena uudet perusverenkuvan viitearvot suomalaiselle aikuisväestölle.

Veli Kairisto - Paula Grönroos - Minna Loikkanen - Eeva-Riitta Savolainen Kari Punnonen - Martti Syrjälä - Allan Rajamäki

Olkanivelen sijoiltaanmeno ja siitä johtuva nivelen instabiliteetti

Olkanivel on ihmisen nivelistä rakenteellisesti väljin, ja nivelen tapaturmainen sijoiltaanmeno on melko yleistä. Nivelen sijoilleen asettamiseksi suositellaan nykyään verrattain passiivisia menetelmiä, jotka säästävät nivelen kudoksia. Ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen aloitetaan varovainen mobilisaatio välttäen liikkeitä, jotka saattavat johtaa tilan uusimiseen. Nivelen instabiliteetin hoito perustuu kiertäjäkalvosimen lihasten vahvistamiseen ja tarvittaessa leikkaushoitoon, jonka tarkoituksena on palauttaa nivelen anatomia ja asentotunto.

Jarkko Pajarinen Oliver Michelsson Jan-Magnus Björkenheim

Olkavamman radiologiset tutkimusmenetelmät

Olkavammojen kuvantamismenetelmä valitaan kliinisen löydöksen ja käytettävissä olevien laitteistojen sekä osaamisen perusteella. Peruskuvantamismenetelmä on kuitenkin hyvä etusuunnan natiiviröntgenkuva, joka voidaan ottaa myös 40 asteen ns. takaviistona, jossa olkanivelrakenne näkyy. Sijoiltaanmenon jälkeen tai pahoissa murtumissa on aksillaarinen kuva tarpeellinen. Tietokonetomografiatutkimuksesta voi olla apua selvitettäessä pahoja murtumia ja sijoiltaanmenoja. Ultraääni on osaavissa käsissä hyvä jänne- ja lihasvammojen selvittäjä, ja se sopii primaaritutkimukseksi.

Timo Paakkala