Immunosuppressiivisen hoidon aiheet ja mahdollisuudet MS-taudissa

Immunosupressiivinen hoito on vaihtoehto immunomoduloivalle hoidolle MS-taudissa. Näiden hoitojen yhdistämisestä saattaa olla hyötyä, mutta asiasta ei ole tieteellistä näyttöä. Remittoivan-relapsoivan ja relapsoivan-progressiivisen MS-taudin jatkuvana estohoitona käytetään tällä hetkellä vain atsatiopriinia. Erikoistilanteissa käytetään tilapäisesti mitoksantronia laskimonsisäisesti. Mitoksantronin indikaatioina voidaan pitää hyvin aktiivista remittoivaa-relapsoivaa MS-tautia, johon beetainterferoni tai glatirameeriasetaatti ei tehoa, sekä aktiivista relapsoivaa progressiivista tai sekundaarisesti progressiivista MS-tautia.

Markus Färkkilä

Kuntoutus kannattaa MS-taudissa

MS-tautipotilaiden kuntoutuksessa on alkuvaiheessa keskeistä opiskelu- ja työkykyisyyden kohentaminen. Sairauden edetessä korostuu toimintakykyisyyden säilyttäminen. Hyvä ensitieto, oikein ajoitettu sopeutumisvalmennus, omatoiminen kuntoilu, fysioterapia ja laitoskuntoutus vaikuttavat ratkaisevasti. Vaikka MS-potilaiden ikävakioitu itsemurhariski on nelinkertainen, Suomessa tautiin ei liity kohonnutta itsemurhakuolleisuutta. Selityksenä voi olla neurologisen asiantuntemuksen, kuntoutuksen ja tehokkaan sopeutumisvalmennuksen hyvä saatavuus. Vaikeavammaisten kuntoutus toteutuu esimerkillisesti 65-vuoden ikään, mutta tyrehtyy sen jälkeen.

Juhani Ruutiainen

Lyhyesti: Antihistamiini pitkittää korvatulehdusta

Suomalaisvahvisteinen texasilaisryhmä selvitti pikkulasten äkillisen välikorvatulehduksen parantumista. Kaikkien (n = 179) otiitti hoidettiin lihakseen annetulla keftriaksoniannoksella. Lisälääkityksenä lapset saivat viiden päivän ajan suun kautta joko antihistamiinia (klorfeniramiini 0,35 mg / kg / vrk), kortikosteroidia (prednisolon 2mg / kg / vrk), molempia tai lumetta. Lapset tutkittiin kliinisesti ja tympanometrialla 5 vrk:n ja kahden viikon kuluttua diagnoosista ja sen jälkeen kahden viikon välein parantumiseen asti. Lisälääkkeistä ei ollut etua, päinvastoin antihistamiinia saaneilla välikorvaeritteen keston mediaani oli 73 vrk, kun se molempia lääkkeitä saaneilla oli 36 vrk ja lumetta tai steroidia saaneilla 23-25 vrk. Steroidiryhmässä tympanometrialöydökset olivat merkitsevästi useammin normaaleja ensimmäisessä kontrollissa, mutta erot hävisivät myöhemmin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Raskauden aikainen tupakointi on ADHD:n riskitekijä

Viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota lasten ja aikuistenkin tarkkaavaisuus- ja hyperaktiivisuushäiriöihin (ADHD) ja niitä hoidetaan aktiivisemmin. Pohjoismainen tutkijaryhmä kävi läpi suuren joukon tutkimuksia selvittääkseen ADHD:n riskitekijöitä. Äidin tupakointi osoittautui selväksi riskitekijäksi. Alkoholinkäyttöä koskevat tutkimukset olivat ristiriitaisia, eikä myöskään kahvinkäytön suhteen ilmennyt selvää tulosta. Tutkijat päättelevät, että sikiön altistuminen tupakan savulle on selvä ADHD:n riskitekijä. Myös muilla äidin käyttäytymiseen liittyvillä tekijöillä voi olla merkitystä, mutta niitä ei tutkimusten perusteella voida vahvistaa.

Raimo Kr Salokangas

Beetasalpaajilla lumevaikutus erektiohäiriöihin?

Erektiohäiriöiden pelko on tärkeä miesten lääkevalintoihin vaikuttava tekijä. Osittain kaupallisten tarkoitusperien takia beetasalpaajia syytetään usein impotenssin aiheuttajiksi. Tieteellinen näyttö niiden huonommuudesta muihin verenpainelääkkeisiin verrattuna on kovin ohut.

Juhani Airaksinen

Masennuslääkkeet ja lisääntynyt vuotovaara

Uudet serotoniinin takaisinottoa estävät masennuslääkkeet (SSRI) tyhjentävät verihiutaleiden serotoniinivarastoja ja ehkäisevät verihiutaleiden aktivoitumista ja ilmeisesti myös takertuvuutta. Masennuslääkkeiden lisääntyvän käytön takia on ryhdytty tutkimaan, aiheuttavatko lääkkeet mahdollisesti vuotoja.

Juhani Airaksinen

Uutta tromboosin ja keuhkoembolioiden estosta

Tromboosin hoito on pääkirjoituksen ja kolmen alkuperäistyön aiheena hiljattaisessa amerikkalaislehdessä. Hyytymisprosessin tuntemus on kasvanut viime vuosina ja saanemme aiheesta uuteen tietoon perustuvaa hoitoa.

Hannu Puolijoki

Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikeuttaa ilmeiden tulkintaa

Kasvojen ilmeiden tulkintaa käytetään yhä useammin vertailevassa psyykkisten häiriöiden tutkimisessa. Kiintoisassa tutkimuksessa näytettiin lasten kasvojen kuvia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsiville nuorille ja terveille nuorille. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät nuoret arvioivat kahta muuta ryhmää useammin virheellisesti lasten kasvot vihaisiksi. Aikuisten kasvojen tulkinnoissa ei vastaavaa ilmennyt. Tutkijat päättelevät, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä nuorella usein tavattavat sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet voivat johtua heidän alttiudestaan tulkita ikäistensä ilmeet virheellisesti vihaisiksi.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Sulfonyyliureat peittävät infarktin ST-nousuja?

Sulfonyyliureat salpaavat ATP-herkkiä kaliumkanavia sydämessäkin. Näiden kanavien avautuminen sydänlihasiskemian aikana johtaa ST-nousuun. Koe-eläimillä iskeemiset ST-nousut näyttävät vähenevän sulfonyyliurean vaikutuksesta. Framinghamin aineistossa katsottiin jälkikäteen, miten sulfonyyliurealääkitys vaikuttaa sydäninfarktin ST-nousujen ilmaantumiseen. ST-nousut eivät täyttäneet trombolyysihoidon kriteerejä sulfonyyliurealla lääkityillä infarktipotilailla niin usein kuin muilla diabeetikoilla (53 % vs. 29 %) ja merkkiainein mitattuna ero oli selkein suurimpien infarktien kohdalla. Vaikka tutkimuksen potilasmäärä oli pieni, eikä varmoja päätelmiä voi vielä tehdä, kannattaa havainto pitää mielessä ja pyrkiä epävarmoissa tapauksissa tekemään välitön varjoainekuvaus, jos siihen on mahdollisuus.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Huonontaako kuorsaus koulumenestystä?

Saksassa tutkittiin 1 144 koululaisen (keski-ikä 9,6 vuotta, tyttöjä 49 %) kuorsausta (vanhempien arvioimana) ja pulssioksimetrillä kotona todettua happisaturaation laskua alle 90 %:iin. Tuloksia suhteutettiin koulumenestykseen. Löydökset olivat selviä: sekä jatkuva (2,2 %) että usein esiintyvä (7,9 %) kuorsaus muodostivat selvän riskin huonolle menestykselle mm. matematiikassa (OR 3,6 ja 2,4 ko. ryhmissä) ja useissa muissakin aineissa; myös ilman varsinaista happisaturaation laskua. Tulokset ovat tavallaan hätkähdyttäviä; oire lienee yleinen myös meillä, mutta se ei varmasti ole ollut huomion kohteena tässä mielessä.

Hannu Puolijoki