Kurkunpääsyövän ilmaantuvuus, diagnostiset viiveet, ennuste ja ennustetekijät

31.10.2003 Oulun yliopisto

Heikki Teppo

Miehen krooninen lantion kiputila: Etiologia, oireiden arviointi ja hoito

31.10.2003 Tampereen yliopisto

Markku Leskinen

Istukkagonadotropiinin beta-alayksikön esiintyminen ja ennusteellinen arvo ruuansulatuskanavan syövissä

31.10.2003 Helsingin yliopisto

Johanna Louhimo

Huippu-urheilijoiden dopingbarometri - urheilussa kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttö

- Huippu-urheilijoiden asenteista suorituskykyä parantavia aineita ja menetelmiä kohtaan on tehty varsin vähän tieteellisiä selvityksiä.

Antti Alaranta - Ilkka Helenius - Kirsi Pietilä - Hannu Alaranta

Jatkuuko lapsuuden unihäiriö aikuisiällä?

Unihäiriön tavallisimmat syyt liittyvät ajankohtaiseen elämäntilanteeseen, sairauksiin tai elämäntapoihin.

Kirsti Martikainen - Outi Saarenpää-Heikkilä

Tupakoinnin haitat ja savuttomuuden hyödyt

Yli miljoona suomalaista tupakoi päivittäin, aikuisista miehistä keskimäärin 29 % ja naisista 20 %. Nuorten aikuisten tupakointi on tätäkin yleisempää. Lapset aloittavat tupakoinnin useimmiten yläasteella. Heille syntyy nopeasti riippuvuus, joka on tupakoinnin ensimmäinen ja jatkamisen kannalta tärkein haitta.

Anne Pietinalho

Geenitestit - miksi, kenelle, miten ja missä?

Yhden geeniparin virheiden aiheuttamissa sairauksissa on geenitesti tarkin diagnostinen menetelmä Se on usein myös nopein, yksinkertaisin ja edullisin. Geenitesti on potilaalle helppo, koska tutkimukseen tarvitaan vain yksi verinäyte ilman esivalmisteluja. Se säästää sekä lääkärin että potilaan ja hänen perheensä aikaa ja vähentää tutkimusten aiheuttamaa rasitusta ja niiden kustannuksia. Geenitestejä käytetään diagnostiikassa selvästi aiempaa enemmän. Haasteena ovat nyt monitekijäiset kansantaudit, joiden syntyyn vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö ja/tai elintavat. Riskialleelien tunnistamiseen tarvittavat menetelmät ovat jo olemassa.

Arto Orpana - Irma Järvelä

Lyhyesti: Alendronaatti ei lisää lisäkilpirauhashormonin tehoa osteoporoosin hoidossa

Alendronaatti vähentää luuston kalkkikatoa ja lisäkilpirauhashormoni (PTH) puolestaan stimuloi luuston vahvistumista. Vaikka lisäkilpirauhashormoni analogeineen on vasta tulollaan kliiniseen käyttöön osteoporoosin hoidossa, on hyvä jo nyt huomata kaksi laajaa tutkimusta NEJM:issä. Niissä oli hieman eri asetelma, mutta molemmissa satunnaistettiin osteoporoosipotilaat saamaan alendronaattia, PTH:ta tai molempia. Luusto vahvistui parhaiten PTH-ryhmässä ja selvästi huonommin alendronaatti + PTH -yhdistelmäryhmässä. Jollain tavalla alendronaatti siis estää PTH:n luustoa vahvistavaa vaikutusta. Tässä vaiheessa näiden kahden lääkkeen yhdistämistä ei voi suositella.

Robert Paul

Lyhyesti: Virtsatieinfektiorokote limakalvolle?

Virtsatieinfektiota (VTI) vastaan on pyritty kehittämään rokotteita, tosin toistaiseksi vaatimattomalla menestyksellä. Tässä työssä kokeiltiin limakalvolle annettavaa rokotetta, jonka vasteen pitäisi sirota muillekin limakalvoille, myös virtsateihin. Lumekontrolloituun tutkimukseen osallistui 54 toistuvista VTI:sta kärsivää naista. Rokote annettiin emätinpuikossa, joka sisälsi kymmentä yleistä virtsatiepatogeenia tapettuina. Rokotuskertoja oli enimmillään 6 yhteensä 14 viikon aikana.

Heikki Arvilommi

Estävätkö tulehduskipulääkkeet ASA:n edullisia vaikutuksia sydänpotilailla?

Epäselektiiviset COX-1-entsyymiä estävät tulehduskipulääkkeet vähentävät verihiutaleiden takertuvuutta. Asetyylisalisyylihapolla (ASA) vaikutus kestää koko verihiutaleen iän, mutta muilla vaikutus loppuu lääkkeen poistuessa verenkierrosta, eikä valtimotromboosin esto kuulukaan niiden käyttöaiheisiin. Koska COX-1:een vaikuttavat lääkkeet kilpailevat samasta sitoutumispaikasta, voi ASA:n pitkäaikainen vaikutus jopa korvautua tulehduskipulääkkeen väliaikaisella vaikutuksella ja altistaa tromboosille. COX-2-selektiivisiltä tulehduskipulääkkeiltä (koksibit) puuttuu takertuvuutta estävä vaikutus.

Juhani Airaksinen