Paperista bitteihin - sähköisen sairauskertomusjärjestelmän tuominen sairaalaan

Sähköinen sairauskertomusjärjestelmä on terveyskeskuksissa yleinen, kun taas sairaaloihin se on levinnyt huomattavasti hitaammin. Selvitimme sairaalanhenkilökunnan tietoja käytössä olevista järjestelmistä ja heidän valmiuksiaan käyttää tietokonetta sekä heidän koulutustarvettaan. Perustaidot olivat hyvät etenkin lääkäreillä. Lääkärit ja hoitajat käyttivät kuitenkin järjestelmiä hyvin vähän. Kartoitimme myös ennakkokäsityksiä tulevasta sairauskertomusjärjestelmästä. Käsitys oli myönteinen, joskin myös huomattavan kriittinen. Jotta käyttö olisi hedelmällistä, vaatii järjestelmän tuominen sairaalaan vankat perustelut ja niiden mukana tulevan motivaation.

Sakari Säkö - Eila Paananen - Helena Ulkuniemi - Tuula Kelottijärvi

Rintakehään kohdistuvien leikkausten jälkeinen kipu

4.10.2003 Helsingin yliopisto

Kristiina Perttunen

Diffuusio- ja perfuusio-magneettikuvaus sekä magneettiangiografia aivoinfarktin diagnostiikassa

10.10.2003 Kuopion yliopisto

Yawu Liu

Hapen puutteesta johtuvan aivovaurion vakavuutta voidaan arvioida jo sydänleikkauksen aikana

10.10.2003 Oulun yliopisto

Matti Pokela

Verihiutaleperäinen kasvutekijä ja proinflammatoriset sytokiinit siirtosydämen arterioskleroosissa

10.10.2003 Helsingin yliopisto

Roope Sihvola

Pään ja selän kuvantamis-löydökset pohjoissuomalaisilla neurofibromatoosi 1 (NF1) -potilailla

18.10.2003 Oulun yliopisto

Eeva-Liisa Leisti

Sydämen sykkeen säätely epilepsiapotilailla

24.10.2003 Oulun yliopisto

Hanna Ansakorpi

Rintasyöpäpotilaan ja puolison odotukset sairauteen liittyvästä tiedonsaannista

- Rintasyöpään sairastuminen vaikuttaa potilaan ja puolison arkipäivään. Erityisesti sairauden alussa siitä annettu tieto vaikuttaa potilaan sopeutumiseen ja puolisolta saatuun tukeen sairausprosessin aikana.

Eeva Salminen - Sanna Knifsund - Jenni Vire - Tuija Poussa - Johanna Soinio

Muuttuuko kohonneen verenpaineen lääkehoito uusien tutkimustuloksien mukaan?

Uusien tutkimusten perusteella voidaan komplisoitumattoman kohonneen verenpaineen aloituslääkkeeksi suositella mitä tahansa viiden päälääkeryhmän lääkettä. Valinta tehdään yksilöllisesti ottaen huomioon potilaan ominaisuudet ja muut riskitekijät sekä hoidon kustannukset. Useimmiten tarvitaan yhdistelmähoitoa tavoitteen saavuttamiseksi. Tutkimusten perusteella varsinkin ACE:n estäjän/ angiotensiini II -antagonistin ja diureetin yhdistelmä vaikuttaa edulliselta. Myös verenpainepotilaan kohonneiden lipidiarvojen hoitaminen statiinilääkityksellä näyttää edulliselta.

Ilkka Kantola

DNA-näytteet epidemiologisissa tutkimuksissa

DNA-tutkimuksiin suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti. Eettisten toimikuntien käsitykset niiden edellytyksistä eivät ole vakiintuneet, ja tutkijoidenkin toimintasäännöt ovat epäselvät. Väestötutkimuksien DNA-tutkimukset voidaan yleensä rinnastaa muihin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Lainsäädännön tarkoitus on suojella fyysistä koskemattomuutta ja yksityisyyttä. Suurten väestöryhmien DNA-tutkimuksia koskevaa lainsäädäntöä ei ole. Pääsääntö on, että yksityisyyden suojaamisen tarve säilyy, vaikka aikaisemmin otettuja näytteitä käytettäessä fyysiseen koskemattomuuteen ei enää puututa. Uusi suostumus tarvitaan, jos tutkimuksen varsinainen tarkoitus on muuttunut.

Arpo Aromaa - Veikko Launis - Salla Lötjönen