Tutkimuksesta poispudonneet haittaavat tulosten luotettavuutta myös ISOLDEssa

Tällä palstalla on aiemmin selostettu ISOLDE-tutkimuksen tuloksia (BMJ 2000;320:1297-303; SLL 2000;55: 2093). Kyse oli inhalaatiosteroidi flutikasonin (500 myyg x 2 / vrk, aerosolina sumutussäiliöstä, n = 750, kesto kolme vuotta) vaikutusten tutkimisesta keuhkoahtaumataudin hoidossa varsinkin koskien FEV1-tasoa, terveystilannetta sekä sairauden pahenemisvaiheiden määrää; tulokset olivat varauksellisia, mutta kuitenkin parempia kuin useissa aiemmissa samaa asiaa koskeneissa laajoissakin selvityksissä.

Hannu Puolijoki

Äidin serotoniinilääkityksestä oireilua vastasyntyneelle

Serotoniiniselektiivisia (SSRI) mielialalääkkeitä käytetään yleisesti myös odottavien äitien masennuksen hoidossa. Turkulaiset tutkijat selvittivät, miten kahta SSRI-lääkettä, sitalopraamia tai fluoksetiinia, keskimäärin 20 mg:aa kumpaakin, saavien äitien vastasyntyneet lapset oireilevat ja miten oireilu on yhteydessä lääkitykseen. Äitejä lääkittiin masennuksen tai paniikkihäiriön takia. Vertailuäitien lapsiin verrattuna mielialalääkitystä saaneiden äitien lapsilla ilmeni syntymää seuranneiden neljän päivän aikana 4-kertainen määrä (p = 0,008) serotonergisiä oireita (myoklonus, levottomuus, tremor, hyperrefleksia, inkoordinaatio ja rigiditeetti). Kahden viikon kuluttua oireet olivat oleellisesti vähentyneet eikä ero ryhmien välillä enää ollut merkitsevä. Sitalopraamia saaneiden äitien lasten ensimmäisten neljän päivän aikaiset oireet eivät eronneet vertailuryhmästä, sen sijaan fluoksetiiniryhmän oireilu oli merkitsevästi yleisempää kuin vertailuryhmässä. Raskauden ja synnytyksen suhteen eroja ryhmien välillä ei ollut, mutta Apgarin pisteet olivat SSRI-ryhmässä 15 minuutin kohdalla hivenen alemmat kuin vertailuryhmässä (8,8/9,4). Rintaruokinnassa tai lapsen painossa ei myöskään ollut eroja. SSRI-ryhmän lasten napanuoralaskimon serotoniinin (69 %), 5-HIAA:n (18 %) ja HVA:n (23 %) pitoisuudet olivat merkitsevästi alhaisemmat kuin vertailulapsilla, ja näistä 5-HIAA:n pitoisuus korreloi käänteisesti serotonergisten oireiden kanssa. Noradrenaliinin ja dopamiinin metaboliaa kuvaavat DHPG ja DOPAC eivät korreloineet lasten oireiden kanssa.

Raimo K.R. Salokangas

Häätyykö helikobakteeri päivässä?

Helikobakteerin häätämiseksi annettava hoito on lyhentynyt koko mikrobin tunnetun historian ajan. Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan klaritromysiini ja amoksisilliini kombinoituna joko happopumpun salpaajaan tai vismuttisuolaan viikon kuurina tehoaa bakteeriin hyvin. Lyhyempiäkin hoitokokeita on julkaistu, tuoreimpana tämä tutkimus. Se väittää, että päivän hoito neljällä lääkkeellä häätää helikobakteerin yhtä hyvin kuin viikon kolmoishoito. Lyhyemmän hoidon perusteina ovat potilaiden parempi hoitomyöntyvyys, raha ja vähäisemmät haittavaikutukset.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: OSA:n hoito laskee verenpainetta kahvista riippumatta

Obstruktiivisen uniapnean (OSA) hoidoksi on vakiintunut nenän kautta toteutettu ylipainehengitys, nCPAP. Sen on todettu laskevan myös verenpainetta, joka näillä potilailla on lähes aina koholla. Toisaalta OSA-potilaat juovat usein paljon kahvia, ehkä pysyäkseen hereillä. Oxfordilaiset suorittivat tutkimuksen, missä 52 OSA-potilasta sai 4 viikkoa kattavaa ja 49 viikkoa vähemmän terapeuttista nCPAP-hoitoa (joka ei myöskään korjannut tai pahentanut apneataipumusta). Plasman kofeiinipitoisuudet mitattiin ja tuloksista ilmeni, että vähentynyt kahvin litkiminen ei selittänyt tehokkaan hoidon aikaansaamaa verenpaineen laskua.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nenässäkö myöskin sosiaalisuuden ydin?

Sosiaalibiologinen ajattelu tunkeutuu skitsofreniatutkimukseen. Tutkijat yhdistivät kaksi havaintoa. Ensinnäkin hajuaisti on tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja toiseksi skitsofreniaan liittyy heikentynyt hajuaisti ja huomattava osa skitsofreniapotilaista on sosiaalisesti vetäytyneitä. Tämän jälkeen määritettiin skitsofreniapotilaiden kyky erottaa hajuja, psykiatriset oireet ja älyllinen suorituskyky. Ilmeni, että hajuaistin defekti korreloi negatiivisten oireiden ja ns. vajesyndrooman sekä alentuneen älykkyyden kanssa. Korrelaatio negatiivisten oireiden kanssa ei selittynyt alentuneella älykkyydellä. Skitsofreniapotilaiden alentunut kyky tunnistaa hajuja näyttääkin liittyvän sosiaaliseen vetäytyneisyyteen ja heikentyneeseen tahtoelämään. Tutkimisen arvoista olisi selvittää, missä määrin tämä on yleistettävissä ns. terveisiin ihmisiin.

Raimo K.R. Salokangas

Lasten astmalääkkeiden korvausperusteissa suuria alueellisia eroja

Lasten astmalääkkeiden erityiskorvausoikeudet yleistyivät huomattavasti 1990-luvun jälkipuolella, jolloin myös etuuteen oikeutettujen lasten määrä vaihteli merkittävästi alueittain.

Lauri Virta - Juhani Mäki

Keuhkoahtaumataudin valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma puolivälissä - miten sairaalahoidon tarve on muuttunut?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 1998 kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin valtakunnallisen ehkäisy- ja hoito-ohjelman 1998-2007. Ohjelma asetti erääksi tavoitteekseen, että keuhkoahtaumataudin sairaalahoidon kokonaismäärä vähenisi 25 %. Keuhkoahtaumataudin hoito-ohjelman ohitettua ajanjaksoltaan puolivälinsä voidaan Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella todeta taudista aiheutuneiden hoitopäivien määrän vähentyneen joko ohjelman ansiosta tai siitä riippumatta. Väestön tupakointitavat ja ikääntyminen huomioon ottaen keuhkoahtaumatauti ei näytä Suomessa vähenevän, joten sairaalahoitoa korvaaviin hoitomuotoihin, erityisesti tuettuun kotihoitoon, on panostettava tupakasta vieroituksen lisäksi.

Olli Säynäjäkangas - Pekka Lampela - Anne Pietinalho, Eva Kontula - Tuili Tuuponen - Timo Keistinen

Kuvaileva tutkimus suomalaisen miehen erektiohäiriöiden syistä ja hoidosta

-FinnImpo -ryhmä apunaan 120 yleis- ja työterveyslääkäriä selvitti syksyllä 2002 erektiohäiriön takia lääkärin vastaanotolle hakeutuvan suomalaisen miehen taustaa ja tilannetta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 445 potilasta eri puolilta Suomea.

Olavi Lukkarinen - Pekka Kunelius

Miten helpottaa naisen vaihdevuosioireita?

Haittaavista vaihdevuosioireista, kuumista aalloista ja hikoilusta, kärsii 80 % naisista. Oireet ovat voimakkaimmillaan juuri kuukautisvuotojen loppuessa, mutta voivat kestää lievempinä pitkäänkin. Kaikki eivät tarvitse oireisiin hoitoa, mutta osalla naisista oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää. Estrogeeni on edelleen paras hoito, ja sitä aloitettaessa punnitaan hoidon hyödyt ja haitat yksilöllisesti. Hankalat oireet kestävät usein enintään pari vuotta, ja lyhytkestoista hoitoa estrogeenilla voi pitää turvallisena. Muiden valmisteiden, kuten kasviestrogeenien tai serotoniinin takaisinoton estäjien, pitkäaikaistehoa ei ole osoitettu.

Aila Tiitinen

Perheneuvonnan vaikutukset sepelvaltimotaudin riskitekijöihin lasten ja nuorten keskuudessa

Kainuussa työikäisten sepelvaltimo- ja sydäninfarktisairastuvuus ja -kuolleisuus ovat olleet maamme korkeimpia 1970-luvulta lähtien. Kainuun Sydänyhdistys käynnisti 90-luvun loppupuolella yhteistyössä alueen terveyskeskusten sekä Kainuun keskussairaalan kanssa perhekeskeisen sydänsairauksien ehkäisyohjelman, joka kohdistettiin sydänsairauksien riskisukujen lapsiin ja nuoriin. Neuvonta vaikutti erittäin myönteisesti lasten ja nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen. Terveysneuvontaryhmän lasten ja nuorten kolesteroliarvoissa ja verenpaineen kehityksessä havaittiin myös myönteisiä muutoksia, kun taas tupakointiin ja alkoholin käyttöön neuvonnalla ei pystytty vaikuttamaan.

Marika Salminen - Sirkka-Liisa Kivelä