21102 osumaa

Onko masennus sittenkään rintasyövän riskitekijä?

Useat, vaikkakaan eivät kaikki, tutkimukset ovat viitanneet siihen suuntaan, että sairastettu masennus tai depressiivinen oireilu lisäisivät rintasyövän vaaraa ja rintasyöpäkuolleisuutta. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin ollut metodologisia ongelmia, kuten takautuva tietojenkeruu ja muiden riskitekijöiden huomiotta jättäminen. Hollantilaistutkijat tekivät runsaalle 5 000:lle vuosina 1941-47 syntyneelle kyselyn, jossa kysyttiin mm. masennusoireista, ja seurasivat heitä syöpärekisterin avulla. Vähintään 2 vuoden seurannan aikana 1,1 % tutkittavista sairastui rintasyöpään. Sen jälkeen kun 15 potentiaalista riskitekijää, joista perheen syöpähistoria, kilpirauhasen vajaatoiminta ja toispuoleinen munasarjan poisto osoittautuivat merkitseviksi riskitekijöiksi, oli kontrolloitu, masentuneilla naisilla oli alhaisempi (OR = 0,29, p = 0,04) eikä korkeampi rintasyövän riski. Tutkijoiden mukaan näyttääkin siltä, että yksittäinen masennusepisodi pikemminkin suojaa rintasyövän puhkeamiselta kuin altistaa sille. Tutkijat eivät kykene selittämään, millä mekanismilla tällainen suoja syntyisi. Joka tapauksessa tämäkin tutkimus kehottaa varovaisuuteen päätelmissä, jotka perustuvat pelkkiin potilasaineistoihin, ja joissa muita tutkittavaan sairauteen vaikuttavia tekijöitä ei ole riittävästi kontrolloitu.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Dopamiini liittyy myös ahdistusherkkään persoonallisuuteen

Turkulaiset tutkijat selvittivät aivojen dopamiinijärjestelmän aktiivisuuden ja persoonallisuuden piirteiden välistä yhteyttä terveillä henkilöillä käyttäen hyväkseen PET-tekniikkaa. Kaksi ahdistuneisuuteen liittyvää persoonallisuuden piirrettä, somaattinen ahdistuneisuus ja lihasten jännittyneisyys, sekä aggressiivisuuteen liittyvä ärtyneisyys, korreloivat merkitsevästi nukleus caudatuksen alhaiseen dopamiinin takaisinottoon viitaten mainitun tyvitumakkeen poikkeavaan dopamiiniaktiviteettiin. Näyttääkin ilmeiseltä, että sentraaliset aivojen osat liittyvät kiinteästi autonomiseen ahdistusherkkyytemme säätelyyn.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tupakansavun aiheuttamien keuhkosairauksien kirjo laajenee

Tupakansavu on syytettyjen penkillä yhdessä jos toisessakin sairaudessa. Viime vuosina on ilmennyt todisteita siitä, että tupakointi saattaa olla myös interstitiaalisten keuhkosairauksien taustalla. Dataa on kertynyt varsinkin niistä prosesseista, jotka vaurioittavat terminaalisia tai respiratorisia bronkioleja. Uutena on havainto (14 potilasta, kaikki tupakoijia) siitä, että myös keuhkojen Langerhansin solujen histiosytoosissa voi esiintyä tupakointiin yhdistyviä edellä kuvattuja muutoksia, jotka voivat myös johtaa mattalasimaisuuden löydöksiin radiologisissa tutkimuksissa.

Hannu Puolijoki

Eläinlääkärien terveys ja elintavat

Suomessa on noin 1 200 eläinlääkäriä, joiden työoloja ja koettua terveydentilaa kartoitettiin kyselytutkimuksella keväällä 2000. Vastauksista ilmeni, että eläinlääkärit ovat työhönsä sitoutuneita, mutta heillä on työhön liittyvää stressiä ja uupumista. Erityisesti kaupungineläinlääkärit sekä opetuksessa ja tutkimuksessa toimivat eläinlääkärit raportoivat yleisimmin stressistä. Naisista nuorimmat ja miehistä vanhimmat kokivat useimmin vakavaa työuupumusta. Eläinlääkärit käyttivät keskimäärin yli sata tuntia kuukaudessa kliiniseen päivystykseen tai kotona varallaoloon. Eläinlääkärin työ, ympäristöolosuhteet ja näihin liittyvät riskit vaihtelivat paljon tehtävistä riippuen.

Kari Reijula - Barbara Bergbom - Kimmo Räsänen, Marjut Hämäläinen - Kalevi Juntunen - Marja-Liisa Lindbohm, Helena Taskinen - Meeri Rinta-Jouppi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030