Ulkomaalaiset lääkärit on saattaen vaihdettava suomalaiseen terveydenhuoltoon

Terveyskeskuslääkäreistä on huutava pula eri puolilla Suomea. Löytyisikö perusterveydenhuoltoa kalvavaan näivetystautiin eli työvoimapulaan lievitystä ulkomailta muuttaneista lääkäreistä? Yhtälön ratkaiseminen yskii vielä, sillä satoja ulkomailta valmistuneita lääkäreitä on työttömänä samaan aikaan kun julkisessa terveydenhuollossa virkoja on auki satamäärin.

Tuula Vainikainen

Tukikoulutusta tarjolla

Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää laillistamista Suomessa odottaville lääkäreille tukikoulutusta. Loppuvuodesta 2003 on käynnistymässä kuudes Lääkäriksi Suomeen -koulutusohjelma. Koulutus on suunnattu lääkärintutkinnon EU/ETA:n ulkopuolella suorittaneille työttömille ja työttömyysuhan alaisille lääkäreille, jotka suorittavat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen edellyttämiä lääkärin ammatinharjoitusluvan ehtona olevia lisäopintoja Suomessa. Näitä tarpeellisiksi koettuja kursseja on rahoitettu lähes joka vuosi eri lähteistä, tukea ovat antaneet Länsi-Suomen lääninhallitus, Pirkanmaan TE-keskus, TE-keskusten yhteinen Specima-projekti ja Tampereen yliopisto. STM on korvamerkinnyt EVO-rahoitusta ulkomaalaisten lääkärien harjoittelun aikaisten palkkojen maksamiseen. Koulutuksen tarve on pysyvä, sillä Suomessa ammatinharjoituslupaa hakee joka vuosi yhä suurempi määrä ulkomailla tutkintonsa suorittaneita ulkomaalaisia lääkäreitä, jotka tarvitsevat tukea suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään perehtymisessä.

Maahanmuuttajalääkärien määrä Helsingissä kasvussa

Helsingin terveysasemien noin kolmestasadasta lääkäristä kasvava osa on saanut peruskoulutuksensa Suomen ulkopuolella.

Tv

Alle 65-vuotiaat muistihäiriöpotilaat Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuosina 1996-2001

Alle 65-vuotiaat muistihäiriöpotilaat ovat kasvava erityisryhmä, jonka diagnostiikka ja hoito on järjestetty vaihtelevasti maamme eri sairaanhoitopiireissä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä selvitettiin hoitoilmoitustiedoista tähän ryhmään kuuluvien erikoissairaanhoidon potilaiden käynnit ja hoitojaksot vuosina 1996-2001. Vuosittain neurologian ja psykiatrian poliklinikoilla tällaisia potilaita hoidettiin 24-69 ja vuodeosastoilla 7-18. Vuosittaisten poliklinikkakäyntejä oli 51-145 ja hoitopäiviä 278-1 135. Työikäisten muistihäiriöpotilaiden tutkimus ja alkuhoito tulisi keskittää neurologeille. Lisäksi on tärkeää jakaa ajanmukaista ja käytännönläheistä tietoa muistihäiriösairauksista ja palveluista potilaille ja heidän omaisilleen.

Kaisa Karhu - Pertti Karppi - Aimo Rissanen - Jaana Suhonen

Minkälaiset lääkärit nousevat johtaviin asemiin?

Suomalaisen terveydenhuollon yhtenä yhteisenä ongelmana pidetään johtamisen heikkoutta. Lääkärien kohdalla ongelma korostuu, koska koulutus ja motivaatio suuntautuvat enemmän kliiniseen työhön kuin johtamistehtäviin. Tulokset osoittavat, että nopea erikoistuminen, johtamiseen liittyvä täydennyskoulutus ja miessukupuoli lisäävät todennäköisyyttä valikoitua johtajaksi. Ongelmana on edelleen se, että sairaaloiden ja terveyskeskusten ylilääkärien työpäivään sisältyy varsin paljon potilastyötä. Pelkkä koulutus ei riitä kehitettäessä lääkärijohtajien työtä, vaan on kiinnitettävä huomiota myös johtajaksi valikoitumiseen ja toimenkuvien kehittämiseen.

Juhani Lehto - Elina Viitanen - Ville Autio Lääkäri 98 -Tutkimuksen Ryhmä

Psykoterapian rahoittaminen

Suomen Psykiatriyhdistys on antanut lausunnon psykoterapian rahoittamisesta.

Raimo Kr Salokangas, Jyrki Korkeila

Ms-taudin varhainen diagnostiikka

Kliinisesti varma MS-taudin diagnoosi edellyttää vähintään kahta kliinistä oirejaksoa ja hajapesäkkeisesti hermoston alueelta syntyviä löydöksiä. Magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimus ovat tarvittavat perustutkimukset, mutta spesifistä MS-testiä ei ole olemassa eikä diagnoosia voi asettaa pelkän kuvantamislöydöksen perusteella. Taudin diagnosoimiseksi on ehdotettu uusia kriteerejä, joissa painotus on magneettikuvauksen antamassa informaatiossa ja diagnoosin asettamisessa jo ensimmäisen oirejakson jälkeen. Kirjoituksessa käsitellään aivojen magneettikuvauksessa ja selkäydinnestetutkimuksissa todettavien muutosten biologista taustaa ja diagnostista luotettavuutta erityisesti varhaisdiagnostiikan kannalta.

Tuula Pirttilä

Magneettikuvauslöydökset multippeliskleroosissa

Magneettikuvaus on oleellinen osa multippeliskleroosin diagnostiikkaa ja hoidon tehon seurantaa. Anatomisten kuvien lisäksi toiminnalliset kuvantamismenetelmät kvantitaatiomahdollisuuksineen ovat avanneet uusia näkymiä multippeliskleroosin patogeneesin tutkimukseen. Nämä menetelmät ovat kuitenkin vielä tieteellisen tutkimuksen käytössä. Multippeliskleroosi on koko keskushermoston sairaus, jossa kudoksissa on patologisia muutoksia jo ennen kuin ne tulevat anatomisissa kuvissa näkyviin.

Juhani Pyhtinen - Antero Koivula - Mauri Reunanen

MS-taudin immunomoduloiva hoito

MS-taudin lääkehoito on uudistunut merkittävästi immunomoduloivien hoitojen ansiosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkuna tälle muutokselle oli beetainterferoni 1b:llä saatu näyttö, jonka mukaan lääke vähensi aaltomaisen MS-taudin pahenemisvaiheita 30 %:lla ja aivojen magneettikuvauksessa todettuja aktiivisia sekä kokonaismuutoksia. Pian tämän jälkeen julkaistiin samansuuntaiset tulokset kahdella beetainterferoni 1a -valmisteella ja glatirameeriasetaatilla. Interferoneilla annosvaste on sellainen, että suuremmat annokset beetainterferoni 1b:tä ja ihon alle annosteltavaa beetainterferoni 1a:ta ovat pienempiä annoksia tehokkaampia sekä kliinisten että magneettikuvausmuutosten osalta.

Irina Elovaara

MS-taudin akuutin pahenemisvaiheen hoito

Multippeliskleroosi (MS) eli pesäkekovettumatauti on yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus. Suurimmalla osalla potilaista on aaltomainen MS-tauti, jossa ajoittain ilmaantuvat pahenemisvaiheet seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheen aikana potilaan toimintakyky voi heikentyä merkittävästi tavallisesti usean viikon ajaksi. Sen ohittumista voidaan nopeuttaa suuriannoksisella metyyliprednisolonilla, suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IVIG) tai plasman vaihdolla. Pahenemisvaiheen hoito ei kuitenkaan vaikuta MS-taudin kulkuun tai kehittyvän invaliditeetin vaikeusasteeseen, joten hoidon indikaatio on aina tarkoin punnittava.

Hanna Kuusisto - Irina Elovaara