Kliinisiä ja epidemiologisia tutkimuksia Venäjän 1990-luvun kurkkumätäepidemiasta

26.9.2003 Tampereen yliopisto

Jukka Lumio

Nivelreuman genetiikkaa: HLA:n ja sukupuolen vaikutus tautialttiuteen

26.9.2003 Turun yliopiston

Susanna Laivoranta-Nyman

Rotan nivuskielekkeen verenkierron arviointi

26.9.2003 Turun yliopisto

Ilpo Kinnunen

Äidin masentuneisuus raskauden aikana ja lapsen hyvin varhainen ero vanhemmista

26.9.2003 Oulun yliopisto

Pirjo Mäki

Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät FINRISKI-tutkimuksessa 1982-2002

- Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu Suomessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien, aluksi Pohjois-Karjala projektin arviointiin liittyen.

Erkki Vartiainen - Tiina Laatikainen - Heli Tapanainen, Veikko Salomaa - Pekka Jousilahti - Jouko Sundvall, Mira Salminen - Satu Männistö - Liisa Valsta

Mitä uutta dementioiden ja Parkinsonin taudin neuropsykiatrisesta lääkehoidosta

Dementioihin ja Parkinsonin tautiin sairastuvien määrä lisääntyy tulevaisuudessa väestön keski-iän noustessa. Näiden sairauksien kulku on progressiivista, ja neuropsykiatrisia oireita esiintyy 40-90 %:lla sairauden jossain vaiheessa. Dementiat ja Parkinsonin tauti huonontavat sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaatua samoin kuin kuormittavat omaisia ja muita hoitavia henkilöitä. Psykiatriset oireet ovat myös keskeinen laitoshoitoon joutumisen riskitekijä, joten niiden asianmukainen hoito vaikuttaa oleelliseti potilaiden selviytymiseen avohoidossa.

Maire Santala - Esa Leinonen

Luuston rasitusmurtumien ja niiden esiasteiden kuvantaminen

Luuston rasitusmuutokset ovat erityisesti urheilijoiden, varusmiesten ja kuntoilijoiden tyyppivammoja. Niiden taustalla on usein liian nousujohteinen harjoittelu, väärät harjoitusmenetelmät, tarkoitukseen sopimattomat välineet tai anatomiset ja mekaaniset tekijät. Diagnostiikka perustuu suurelta osin anamneesiin; statuslöydökset voivat olla niukkoja ja kliininen diagnostiikka siksi usein vaikeaa. Röntgenkuvaus on aina rasitusosteopatian ensisijainen tutkimus. Normaali röntgenkuvalöydös ei kuitenkaan koskaan sulje pois rasitusosteopatiaa, vaan siihen tarvitaan joko magneettikuvaus tai skintigrafia.

Martti Kiuru - Harri Pihlajamäki- Juhani Ahovuo

Synnytyspelko - mitä se on?

Arviolta 6-10 % suomalaisista naisista kärsii raskautta varjostavasta synnytyspelosta. Aiemmin ajateltiin, että tehokkaan kivunlievityksen takaaminen tai keisarinleikkaus riittäisi hoidoksi. Tutkimus ja kokemukset ovat lisänneet tietoa synnytyspelosta ja sen hoidosta. Synnytyspelko kuvastaa tulevan äidin elämänhistoriaa, aiempia synnytyskokemuksia, mielialaa, parisuhdetta, suhdetta tulevaan vanhemmuuteen ja tapaa reagoida stressitilanteissa. Tukemalla ja ohjaamalla odottavaa äitiä voimme suojata perhettä jo ennalta mm. äidin masentuneisuudesta johtuvilta ongelmilta.

Terhi Saisto

Lyhyesti: Gastroesofageaalinen motiliteettihäiriö yskän syynä

Gastroesofageaalinen refluksi (GER) on ilmeisesti arvioitua tavallisempi kroonisen yskän syy. Britit tutkivat, mikä on motiliteettihäiriön osuus yskän taustalla: 43:lle krooniselle yskijälle (34:llä GERin oireita) suoritettiin esofaguksen manometria ja 24 tunnin pH-mittaus; verrokkeina oli 21 tervettä. Yhdeksällä yskijöistä löydökset olivat normaalit, lopuista (n = 34) 32 %:lla (11) oli vain poikkeava manometria, 15 %:lla (5) yksin poikkeava pH-mittaus ja 53 %:lla (18) molemmat olivat poikkeavia. Verrokeista vain yhdellä manometrian löydös oli epänormaali. Havainto on mielenkiintoinen, koska motiliteettiongelmat ovat aiemmin jääneet pH:n mittaamisen varjoon ajateltaessa pitkittyneen yskän syitä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Omakuva, äitisuhde ja diabeetikkotyttöjen syömishäiriöt

Diabetesta sairastavilla tytöillä on kaksinkertainen riski sairastua syömishäiriöön. Kanadalaistutkimuksessa selvitettiin syömishäiriöiden esiintymiseen liittyviä tekijöitä. Ensimmäinen havainto oli, että yli puolella diabeetikkotytöistä oli syömiseen liittyviä häiriöitä. Nuoren käsityksessä itsestään esiintyneet ongelmat, äidin huolestuneisuus omasta painostaan ja ulkomuodostaan ja äiti-tytärsuhteeseen liittyneet ongelmat liittyivät selvästi syömishäiriöiden määrään. Lähemmässä tarkastelussa äitien huolestuneisuus painostaan vaikutti suoraan tyttären syömishäiriöiden määrään. Nuoren itsetunnon kohentamisen lisäksi tärkeää on muistaa myös perheen osuus ja liittää perhe mukaan hoitointervention piiriin.

Raimo Kr Salokangas