B-solujen ja gamma/delta-T-solujen toiminnallinen genomitutkimus

19.9.2003 Turun yliopisto

Kimmo Koskela

Typpioksidia luovuttavien yhdisteiden ja syklisen GMP:n vaikutukset silmänpaineeseen ja silmän kammionesteen dynamiikkaan

20.9.2003 Helsingin yliopisto

Hanna Kotikoski

Yhtätoista pneumokokkibakteerin serotyyppiä vastaan kehitetyn konjugaattirokoteen immuunivaste ja turvallisuus

23.9.2003 Helsingin yliopisto

Taneli Puumalainen

Väsymys ja sen yhteys kouluruokailuun ja nukkumistottumuksiin peruskoulun kuudesluokkalaisilla

- Oppilaiden väsymys on kasvava ongelma kouluissamme. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskisuuren kaupungin kuudesluokkalaisten (n = 199) väsymyksen yleisyyttä ja ajankohtaa, kouluruoan syömisen tai syömättä jättämisen yhteyttä väsymykseen sekä oppilaiden nukkumistottumuksia.

Virva Pere, Elina Riihiviita, Soili Keskinen

Löytyykö traumapotilaalle oikea diagnoosi? - sadan tapaturmaisesti kuolleen potilaan ruumiinavauslöydösten ja kliinisten diagnoosien vertailu

- Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen antia voidaan hyödyntää rikosoikeudessa, vakuutus- ym. korvausten perusteista päätettäessä sekä palveltaessa omaisten tiedontarvetta. Ruumiinavauksen löydöksistä on hyötyä myös suoritettaessa hoidon laadunvalvontaa ja tutkimustoimintaa.

Katri Jalovaara - Kari Karkola - Veli Turunen - Heikki Kröger

Sydämen kaikututkimus - yleislääkärin stetoskooppi?

Stetoskoopin käytöllä diagnostisena apuvälineenä on pitkät perinteet. Sydänsairauksien diagnostiikassa sitä tukemaan tuli EKG noin 100 vuotta sitten, samoihin aikoihin kuin rintakehän röntgentutkimuskin. Sittemmin aloitettiin varjoainekuvaukset. Sydämen kaikututkimus on ollut käytössämme jo yli 30 vuotta. Ajan mittaan on opittu kuvaamaan ja mittaamaan veren virtauksia sydänlokeroissa ja suonissa. Diagnostisten apuvälineiden käytön myötä ymmärrys fysiologiasta ja sairauksien aiheuttamista muutoksista on lisääntynyt suuresti. Sairauksien hoitokäytäntöihin tällä kehityksellä on ollut erittäin merkittävä vaikutus. Kirjoituksessa kuvataan lyhyesti stetoskoopin historiaa ja käyttöä sekä laajemmin sydämen kaikututkimuksen historiaa ja mahdollisuuksia. Sydämen kaikututkimusten järjestämistä avohoidossa pohditaan myös.

Vesa Järvinen

Myeloomapotilas terveyskeskuksessa

Multippeli myelooma on syöpäsairaus, jonka tukihoidot ovat viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti monipuolistuneet. Kantasolusiirron mahdollisuus on parantanut ennustetta joidenkin potilaiden osalta, mutta korkeahkon iän takia iso osa potilaista jää edelleenkin perinteisen solunsalpaajahoidon tai oireenmukaisen hoidon piiriin. Erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvaessa terveyskeskusten apua tarvitaan erityisesti tukihoitojen ja oireenmukaisen hoidon toteuttamisessa.

Outi Laine

Lyhyesti: Missä SARS on nyt?

Hongkongilaiset kollegat kuvaavat 115:n Queen Elisabethin sairaalassa hoidetun SARS-potilaan aineiston: kirjoitushetkellä 18 oli kuollut, tehohoitoa oli saanut 39, joista 30:lle oli tarpeen ventilaattoriavustus; ikä yli 60-vuotta (vaarasuhde HR = 3,5), diabetes tai sydänsairaus (HR = 9,1) sekä muu yhtäaikainen sairaus (HR = 5,2) altistivat kuolemalle. Pääkirjoituksen laatija perää SARS:ia aiheuttavan koronaviruksen nykyistä piileskelypaikkaa sekä laajaa kansainvälistä yhteistyötä sairauden voittamiseksi. Mitä tapahtuukaan seuraavien 6-9 kuukauden aikana? Joka tapauksessa hän uskoo uusien vastaavien virusepidemioiden olevan tulevaisuudessakin riesanamme.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Miesten ja naisten itsemurhan riskitekijät ovat erilaisia

Yli 21 000 itsemurhaa käsittävässä tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa todettiin, kuten monessa aiemmassakin, että psykiatrinen sairaalahoito oli voimakkain itsemurhan riskitekijä. Miesten riskitekijöissä painottuivat naimattomuus, työttömyys ja alhaiset tulot. Naisilla keskimääräistä yleisempiä riskitekijöitä olivat oma psykiatrinen häiriö, kaupungissa asuminen ja perheenjäsenien itsemurhat. Alhaista riskiä miehillä ennakoi kaupungissa asuminen ja naisilla alaikäisen lapsen olemassaolo. Näyttääkin siltä, että naisten itsemurhariski on voimakkaammin sidoksissa psyykkiseen sairastamiseen ja että lapsen olemassaolo voi korvata perheen itsemurhalta suojaavan vaikutuksen. Miehillä yksin jääminen ja työhön liittyvät vaikeudet muodostuvat henkeä uhkaaviksi.

Raimo Kr Salokangas

Valtimoperäisten aivoiskemioiden riski lapsilla

Iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden vuosittainen ilmaantuvuus on lapsilla ainakin 7/100 000. Kahdella kolmesta aivoverenkiertohäiriöt johtavat usein elinikäiseen sairastavuuteen ja 10-25 %:lla ne uusiutuvat. Lasten iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä selvitettiin 212 potilaan aineistossa. Lasten mediaani-ikä oli 5 vuotta ja poikia heistä oli 54 %. Analyysejä varten muodostettiin kaksi ryhmää. Toisessa ryhmässä oli 97 lasta, joilla oli jokin aivoverenkiertohäiriön riskitekijänä pidettävä aikaisempi diagnoosi, ja toisessa ryhmässä oli 115 aiemmin tervettä lasta. Nämä kaksi ryhmää eivät eronneet kliinisten piirteiden osalta toisistaan muuten, mutta aiemmin terveiden ryhmässä äskettäinen pään tai kaulan alueen trauma oli tavallisempi ja heillä oli ollut useammin varicella zoster -infektio. Aivovaltimoiden angiografiassa havaittiin poikkeavuuksia 79 %:lla lapsista. Tavallisimpia olivat erilaiset sisemmän kaulavaltimon tai keskimmäisen aivovaltimon tukokset tai kaventumat. Moyamoya-tauti diagnosoitiin 26 lapsella ja valtimodissekaatio 14 lapsella. Aivovaltimopoikkeavuuksien ja koholla olevan verenpaineen välillä todettiin merkitsevä yhteys. Aikaisemmin terveiden ryhmässä havaittiin sydämen poikkeavuuksia vain kahdeksalla ja samoin perinnölliset hyytymishäiriöt olivat harvinaisia. Anemia todettiin 40 %:lla lapsista ja 21 %:lla oli korkea plasman homokysteiinipitoisuus tai he olivat homotsygootteja metyleenitetrahydrofolaattireduktaasin lämpölabiilin variantin suhteen.

Kari Majamaa