Lyhyesti: Kompensoitu fertiliteetti ei selitä skitsofrenian säilymistä

Perimä on tärkeimpiä skitsofreniaa ennakoivia tekijöitä. Toisaalta skitsofreniapotilailla on vähemmän lapsia kuin normaaliväestöllä. Voisikin olettaa, että skitsofreniapotilaiden alentunut hedelmällisyys olisi johtanut skitsofrenian katoamiseen, ellei heidän sukulaisillaan eli perimän oireettomilla kantajilla olisi muuta väestöä korkeampi fertiliteetti. Tätä kysymystä selvittivät suomalaiset tutkijat rekisteritietojen avulla. Skitsofreniapotilaiden sisarilla oli lapsia hieman enemmän (keskimäärin 1,89 lasta) kuin normaaliväestön naisilla (1,83 lasta). Miesaineistoissa tilanne oli päinvastainen. Tulokset osoittivat, että skitsofrenian säilyminen ei ole seurausta skitsofreniapotilaiden sukulaisten suuremmasta hedelmällisyydestä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Vaikea GER laskee diffuusiokapasiteettia

Gastroesofageaaliseen refluksiin (GER) on jo pitkään tiedetty liittyvän mm. yskää ja muita hengitystieoireita. Nyt tehdyssä australialaisessa 147 potilaan (vaikea refluksi 21, ajoittainen 60, ei refluksia 66; naisia enemmistö eri ryhmissä; astmaatikkoja n. 40 %) retrospektiivisessä tutkimuksessa analysoitiin keuhkojen toimintaa mittaavien parametrien käyttäytymistä. Potilaat olivat ehdolla lihavuuden kirurgiseen hoitoon. Vaikeaa GER:iä sairastavien potilaiden keuhkojen diffuusiokapasiteetti oli selvästi verrokkeja pienempi ja ero säilyi iän, sukupuolen, painoindeksin ja tupakointitavan vakioinnin jälkeenkin; samoin jos tarkastelu tehtiin suhteutettuna keuhkovolyymiin. Muissa ventilaatiofunktiossa ei eroja havaittu. Havainnon syyksi epäiltiin mahahappojen mikroaspiraatiota, mikä voisi aiheuttaa inflammaatioita ja ventilaatio-perfuusiosuhteen häiriöitä.

Hannu Puolijoki

TVT-leikkauksen operatiivista hoitoa vaativat komplikaatiot

Naisten ponnistusinkontinenssiin etsitään edelleen ihanteellista menetelmää. Nykyisistä ideaalisin on vuonna 1995 käyttöön otettu mini-invasiivinen TVT-leikkaustekniikka, jolla pyritään palauttamaan löystyneen lantion pohjan voima ja kimmoisuus. Materiaalina käytetään verkkomaista prolenenauhaa, joka viedään paikalleen vaginan etuseinään tehdystä aukosta.

Ossi Lindell

Tiboloni voi vähentää antikoagulaatiolääkkeen tarvetta

Antikoagulaatiolääkityksellä olevat potilaat eivät käyttäne kovin yleisesti hormonikorvaushoitoja (HTR) perussairautensa takia. Siksi HTR:n ja oraalisten antikoagulanttien interaktioista ei ole paljoa kokemuksia. Perinteisten, estrogeenia ja progestiinia sisältävien HTR-hoitojen on ajateltu lisäävän veren hyytymistaipumusta ja otaksuttu antikoagulaation annostarpeen lisääntyvän niiden aikana. Tätä ominaisuutta ei ole liitetty HTR-hoidossa käytettyyn synteettiseen estrogeenityyppiseen steroidiin tiboloniin. Kun analysoitiin hyytymisen estämiseen tarvittava antikoagulanttiannos potilailla, jotka aloittivat tiboloni- tai estrogeeni/progestiinihoidon, todettiin tiboloniryhmässä akuutti antikoagulaatiolääkkeen annostarpeen väheneminen. Vastaavaa ilmiötä ei liittynyt muihin HTR-hoitoihin. Tutkijat otaksuvat että tibolonin androgeeninen ominaisuus selittää asian. Annostarpeen väheneminen riippui potilaasta ja vaikutus saattoi myös olla vakava. Tibolonia aloitettaessa antikoagulaatiohoitoa saavia potilaita onkin seurattava aluksi viikoittain, jotta oraalisen antikoagulantin annosta osataan pienentää. Luonnollisesti hormonikorvaushoidon hyödyt ja haitat vaativat näillä potilailla oman, erityisen pohdintansa.

Pertti Kirkinen

Harriet Finne-Soverista Lääkärilehden kolumnisti

- En kerro, riemastuu Harriet Finne-Soveri, kun häneltä kysyy, mikä hänet on saanut pistämään itsensä niin kokonaisvaltaisesti likoon vanhusten asioiden puolesta.

Terveydenhuollon naistyöntekijöiden terveydentila, työolot ja terveyskäyttäytyminen

Terveydenhuollossa työskentelevien naisten terveydentilassa, työoloissa ja terveyskäyttäytymisessä on suuria ammattiryhmien välisiä eroja. Verrattaessa keskenään Helsingin kaupungin eri työntekijäryhmiä havaittiin, että koettu terveys ja fyysinen toimintakyky olivat sitä parempia ja käyttäytyminen sitä terveellisempää, mitä koulutetummasta ammattiryhmästä oli kyse. Lääkäreillä ja osin sairaanhoitajilla esiintyi kuitenkin psyykkistä rasitusta ja jaksamisongelmia yleisemmin kuin vähemmän koulutetuilla ammattiryhmillä.

Mikko Laaksonen, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma

Silmälääkäreiden työtyytyväisyyteen ja motivaatioon vaikuttavat tekijät

Raportti esittelee tammikuussa 2002 toteutetun silmälääkärikyselyn tulokset. Kyselyyn vastasi 44 % työikäisistä silmälääkäreistä. Vastaajat olivat työtilanteeseensa kohtalaisen tyytyväisiä. Kaksi kolmasosaa työikäisistä silmälääkäreistä ei suunnitellut muutoksia työolosuhteisiinsa seuraavan viiden vuoden aikana, ja neljäsosa vastanneista piirsi laskevan motivaatiokäyrän. Toive paremmasta palkkatasosta nostettiin avoimissa vastauksissa selkeästi eniten esille. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomen silmäterveydenhuollon dynamiikkaa tutkivassa projektissa.

Anja Tuulonen

Biohajoava, itselujittuva, itselaajeneva polylaktidi-glykolidi-kopolymeeri-spiraali-prostatastentti

22.8.2003 Tampereen yliopisto

Susanna Laaksovirta

Valtimokovettumataudin esiasteet lapsilla ja nuorilla

23.8.2003 Turun yliopisto

Mikko Järvisalo

Seerumin sialihappomäärityksen käyttö kliinisessä työssä

23.8.2003 Kuopion yliopisto

Jarkko Romppanen