21102 osumaa

Mania kuriin aminohappodieetillä

Eläinkokeissa on havaittu, että tyrosiinin ja fenyylialaniinin puuttuminen dieetistä johtaa aivojen vähentyneeseen katekolamiinisynteesiin ja heikentää amfetamiinin aikaansaamaa dopamiinin vapautumista. Myös ihmisillä tyrosiinitön dieetti johtaa metamfetamiinin aiheuttaman subjektiivisen ja objektiivisen vaikutuksen heikkenemiseen. Amfetamiinin avulla aiheutettua dopamiinin vapautumista onkin pidetty kliinisen manian kokeellisena mallina. Tätä ajattelua seuraten tutkijat pyrkivät selvittämään, voisiko sopivalla aminohappodieetillä hillitä akuutin manian oireilua. Koeryhmän potilaat saivat viikon ajan 60 g:n aminohapposekoituksena leusiinia, isoleusiinia ja valiinia, joiden tiedetään kilpailevan tyrosiinin ja fenylalaniinin kanssa pääsystä aivoihin. Lumelääkettä saaneisiin verrattuna koeryhmän potilaiden maniaoireet vähenivät merkitsevästi enemmän jo 6 tunnin kuluttua. Protokollan mukaisen hoidon saaneilla positiivinen vaikutus säilyi koko viikon ajan.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Salmeteroli ei lisää sydänriskiä keuhkoahtaumataudissa

Keuhkoahtaumatautiin (COPD) liittyy usein erilaisia sydänongelmia; osa näistä johtuu sairauden pitkälle edenneeseen vaiheeseen liittyvään cor pulmonaleen. Toisaalta pitkävaikutteisten sympatomimeettien on tiedetty herkistävän erilaisille rytmihäiriöille. Nyt asiaa selvitettiin salmeterolin osalta 17 eri kaksoissokon ja lumekontrolloidun tutkimuksen datan yhteisanalyysillä. Käytössä oli salmeterolia 50 myyg x 2 / päivä ja aktiivia lääkettä sai 1 410 potilasta ja lumehoitoa 1 443; hoitoajan mediaani oli 24 viikkoa. Aktiivi hoito ei lisännyt sydäntapahtumien riskiä. Myöskään alaryhmäanalyysit ikäprofiilien, antiarytmisten lääkkeiden käytön tms. suhteen eivät antaneet eroja ryhmien välille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Klomipramiini on tehokas serotoniinilääke

Serotoniinitrasporttereita pidetään mielialalääkkeiden keskeisinä vaikutuskohteina, mutta kuinka tehokkaasti lääkkeet näihin transporttereihin tarttuvat? PET-tutkimuksessa verrattiin perinteisen klomipramiinin ja fluvoksamiinin kykyä valloittaa serotoniinitrasporttereita talamuksessa. Klomipramiini osoittautui erittäin tehokkaaksi valloittamalla jo 10 mg:n kerta-annoksella noin 80 % trasporttereista, kun fluvoksamiinia tarvittiin 50 mg. Pitkäaikaisessa käytössä kliiniset annokset klomipramiinia ja fluvoksamiinia valtasivat keskimäärin 80 % trasporttereista eikä annoksen nosto paljoakaan parantanut tulosta. Merkille pantavaa kuitenkin on, että depression hoidossa selvästi alle suositusten olevalla 20 mg:n klomipramiiniannoksella päästiin samanlaiseen salpauksen tasoon.

Raimo K.R. Salokangas

Lapsi ja vajaakykyinen potilaana

Kiiretilanteita lukuun ottamatta potilaan hoitoon vaaditaan aina hoitosuostumus. Potilaslakia muutettiin vuonna 1999 siten, että myös vajaakykyisten aikuisten hoitoon tarvitaan suostumuksen antaja. Lääkäri ei voi koskaan toimia omin päin. Silloin, kun suostumuksen antajia on useita ja heidän näkemyksensä eroavat toisistaan, olisi valittava potilaan hoitotahtoa tai henkilökohtaista etua parhaiten vastaava vaihtoehto. Alaikäisten hoidossa lääkärillä ei kuitenkaan ole valintaoikeutta, vaan huoltajien olisi päästävä yhteisymmärrykseen. Vaikeita tilanteita voi syntyä, jos lääkäri katsoo suostumuksen antajan jättävän huomioimatta potilaan aikaisemmin ilmaiseman tahdon. Hankalissa tapauksissa voidaan aikuispotilaalle määrätä edunvalvoja, joka voi puolueettomasti tulkita potilaan hoitotahtoa. Lapsi voidaan tarvittaessa ottaa huostaan tai hänelle voidaan määrätä oheishuoltaja hoidon takaamiseksi.

Markku Helin

Päivystyksen ylläpidon kustannukset yliopistosairaaloissa

Päivystysvalmiustyöryhmän loppuraportissa määriteltiin maassamme aikaisemmin sopimatta olleet käsitteet päivystys, päivystystoimenpide ja päivystyspotilas sekä esiteltiin kustannuksien laskenta. Yliopistollisten sairaaloiden avohoidon laskutuksesta kohdistui päivystystoimintaan vuonna 2002 somaattisilla erikoisaloilla noin 22 % ja psykiatrian erikoisaloilla noin 10 % avohoidon koko laskutuksesta. Vuodeosastohoidosta päivystyksenä saapuneiden potilaiden osuus oli noin 50 % koko vuodeosastolaskutuksesta sekä psykiatriassa että somaattisilla erikoisaloilla. Kaikkiaan 40 % yliopistollisten sairaaloiden laskutuksesta kohdistuu päivystystoimintaan. Päivystysvelvoitteita lisäävät myös useat yliopistosairaaloiden erityistehtävät, kuten keskitetty erityistason hoito, sekä opetus-, tutkimus- ja koulutusvelvoitteet.

Anne Karikumpu - Anneli Ermes - Matti O. Halinen - Jaakko Herrala, Juhani Jokinen - Pekka Kaisto - Risto Laalo - Seppo Nieminen, Juhani Valkama - Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030