Avioeron todennäköisyys kasvaa, kun lasten syntymäväli lyhenee

Lasten lyhyen syntymävälin todettiin suomalaisessa rekisteritutkimuksessa olevan yhteydessä avioeron todennäköisyyteen.

Kaarin Mäkikallio

Vakaan sepelvaltimotaudin hoito on entistä konservatiivisempaa

Potilailla ja lääkäreillä on usein liian optimistisia käsityksiä kajoavien hoitojen ennustehyödyistä. Laaja satunnaistettu tutkimus osoittaa, ettei varhainen pallolaajennus tai ohitusleikkaus yleensä paranna vähäoireisen kroonisen sepelvaltimotaudin ennustetta.

Juhani Airaksinen

Traneksaamihappo on turvallinen ja tehokas akuutin vuodon hoidossa

Riippumatta siitä, kuinka suuressa hengenvaarassa potilas on, traneksaamihappo on turvallinen ja tehokas lääke annettuna kolmen tunnin kuluessa vammasta tai vuodon alkamisesta. Käytön aiheen tulisi olla ennemmin vuodon ehkäisy kuin vaikean koagulopatiasta johtuvan vuodon hoito.

Ritva Jokela

Korona vähensi sekajätteen määrää HUS:ssa

Joissakin yksiköissä jätteen määrä kasvoi kuitenkin hetkellisesti kolmanneksella.

Minna Pihlava

Pitkä prosessi

Nuorten sukupuoli-identiteettitutkimuksiin on ruuhkaa, mutta vain pieni osa etenee hoitoihin.

Heli Väyrynen

Toiseen aaltoon ollaan valmiimpia

Neljä kokenutta lääkäriä eri puolilta Suomea kertoo, mitä koronavirusepidemia on opettanut.

Tuomas Keränen

Koronakriisi kävi mielen päälle

Terveyskeskuksissa näkyy eristyksen ­aiheuttama ahdistus.

Ulla Toikkanen

Työperäisiä tartuntoja on voinut olla koronaepidemian alussa

Arvostettu asiantuntijakollega Taneli Puumalainen toi esille viime Lääkärilehdessä, että terveydenhuollon työntekijät ovat yliedustettuina koronavirustartunnoissa (SLL 24–33/2020) (1). Olen kollegan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että terveydenhuollon työntekijöitä on testattu huomattavasti herkemmin kuin muuta väestöä ja tämä johtaa yliedustukseen infektiotilastoissa.

Marko Luhtala

Onko väliä miten muistisairaista puhutaan?

Muistisairauksia käsitellään tiedotusvälineissä useimmiten ­lääke­tieteen tai sosiaalipolitiikan näkökulmasta.

Maija Könönen

Forskningsfinansieringen måste börja växa

Staten beviljar årligen specialfinansiering som en gottgörelse för sådan hälsovetenskaplig forskning på universitetsnivå som bedrivs inom vårdsystemet. Finansieringen koordineras av social- och hälsovårdsministeriet och fördelas på fem specialupptagningsområden på basis av hur prioriteringarna och målen för forskningen uppnåtts under de senaste fyra åren samt hur omfattande, högklassig och verkningsfull forskningen har varit. Specialupptagningsområdenas forskningskommittéer beslutar om hur finansieringen fördelas mellan olika forskningsprojekt inom sina respektive områden.

Sami Heistaro, Hannu Halila, Kati Myllymäki