21102 osumaa

Lyhyesti: Eosinofiilisen kationisen proteiinin geenissä polymorfismia

Astman hoitoon ja seurantaan on koetettu kautta vuosien luoda yksinkertaisia mittareita (ainakin niiden toimesta, jotka pitävät ventilaatiofunktioiden kuten PEF:n seuraamista hankalana). Yksi tällainen on eosinofiilinen kationinen proteiini, eosinofiilisten solujen tuote. Ongelmana on ollut, että selvää korrelaatiota seerumin ECP-pitoisuuden ja astman tasapainon välillä ei ole todettu. Japanilaiset etsivät nyt syytä ECP:tä koodaavan geenin polymorfismista, ja jonkin verran apua löytyikin, mutta laajemmassa mittakaavassa ei tuloksista liene sovelluksia odotettavissa (-393T-alleeliin liittyi pienempi seerumin ECP-pitoisuus kuin -393C-alleeliin). Hyviksi todettuihin seurantamenetelmiin kannattaa luottaa edelleenkin.

Hannu Puolijoki

Haastaja Viagralle

Vielä 1970-luvulla penisimplantti (penisproteesi) oli ainoa tehokas erektion heikkouden hoito. Erektion fysiologiaa ja patologiaa selvittelevät tutkimukset johtivat perusteelliseen muutokseen. Kymmenisen vuotta sitten otettiin käyttöön suoraan peniksen paisuvaiskudokseen ruiskutettavat vasoaktiiviset aineet, ja ensimmäinen suun kautta otettava erektiolääke, jonka teho on tieteellisesti todistettu, tuli markkinoille vuonna 1998. Lääke on sildenafiili (Viagra), joka kuuluu fosfodiesteraasityypin 5 estäjiin. Sen teho perustuu verisuonten sileän lihaksiston relaksaatioon peniksen paisuvaiskudoksessa. Viagrasta on tullut käsite erektion heikkouden hoidossa, ja on ollut vaikeaa kuvitella, että sen asemaa horjutettaisiin. Nyt sekin ihme on tapahtumassa, kun uusi erittäin selektiivinen fosfodiesteraasin 5:n estäjä tadalafiili (Cialis) on tullut markkinoille.

Ossi Lindell

Lääkärin ja poliisin työpari kehittää taktista ensihoitoa

Alkusysäys taktiseen ensihoitoon tuli Yhdysvalloista, jossa sitä on kehitetty järjestelmällisesti apuvälineeksi vaarallisiin poliisioperaatioihin 1990-luvun alusta. Nyt myös Suomessa ensihoidon lääkärien, hoitajien ja poliisien ryhmät ovat yhdistäneet ammattitaitonsa ja opiskelleet uutta työmenetelmää. Hoitoalan ja poliisin ammattilaiset hakivat oppia valtameren takaa, ja osastonylilääkäri Juha Valli sekä ylikonstaapeli Jussi Komokallio kouluttavat nykyisin taktisen ensihoidon ryhmiä eri puolilla Suomea.

Ulla Toikkanen

Käyttävätkö kaupunkikeskuksen ja ympäristökuntien asukkaat eri tavalla yhteistä terveyskeskuspäivystystä?

Lähes kaikilla alueilla Suomessa toimii tai on suunnitteilla alueellinen yhteispäivystys, joka usein liittyy tavalla tai toisella sairaalapäivystykseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin pelkästään terveyskeskusten yhteispäivystystä. Silloinkin on sovittava terveyskeskusten kesken kunkin osuus lääkärityövoiman turvaamisesta päivystysvuoroihin. Perusteena voidaan käyttää terveyskeskusten väestöpohjaa tai todettua palvelujen käyttöä. Porin seudulla tehdyssä selvityksessä todettiin, että porilaiset käyttivät 2-2,5-kertaisen määrän yhteispäivystystä verrattuna ympäristökuntien asukkaisiin. Ympäristökuntien välillä ei todettu merkittäviä eroja.

Pekka T. Jaatinen, Esko Karra, Kyösti Lemmetty, Erja Kuurila

Väestön hoitaminen kahden lääkärin yhteistyönä vuoroviikoin

Vuoden 2001 lääkärilakon aikana puhuttiin paljon lääkäreitten työolojen kehittämisestä palkkauksen ohella. Työolojen kehittämisestä tehtiin Siilinjärven terveysasemalla kokeilu, jossa väestövastuulääkäri vaihtui vuoroviikoin. Vakinainen viranhaltija jäi 1.9.2001 alkaen osittaiselle virkavapaalle ja sijaiseksi lupautui kollega joka toiseksi viikoksi. Potilaat saivat monipuolisempaa palvelua nopeasti. Lääkäreille jäi aikaa ja voimia muuhunkin kuin työhön eikä hoitajakaan pitänyt toimintamallia huonona.

Veikko Viitasalo

Biologiset altisteet laboratoriotyössä

Laboratoriotyössä esiintyvien biologisten altisteitten laaja kirjo ulottuu bakteereista ja viruksista sieniin sekä hiivoihin, soluviljelmistä aina kasvien tutkimiseen ja koe-eläinten käyttöön saakka. Työsuojelun ja työterveyshuollon kannalta biologisten altisteiden aiheuttaman vaaran toteaminen ja riskin arviointi ovat osa työpaikan kokonaisuutta. Siinä selvitellään biologisten altisteiden lisäksi kemiallista ja fysikaalista altistumista, unohtamatta henkisen kuormituksen arviointia. Tässä kokonaisuudessa biologisten tekijöiden osuus käytännön työssä voi jäädä tutumpien vaarojen varjoon.

Sinikka Haakana, Lassi Pakkala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030