Ensipsykoosissa ja psykoosilääkkeen käyttäjillä aivojen harmaan aineen katoa

Yli sata vuotta sitten Kraepelin esitti, että skitsofrenia on progressiivinen aivosairaus. Siitä lähtien aihe on ollut kiivaankin keskustelun kohteena. Hollantilaisessa prospektiivisessa seurantatutkimuksessa seurattiin 34:n ensimmäiseen psykoosiin sairastuneen skitsofreniapotilaan toimintakykyä. Heille tehtiin myös aivojen magneettikuvaus ja löydöksiä verrattiin kaltaistettujen terveiden tutkittavien löydöksiin.

Raimo Kr Salokangas

Keuhkoahtaumataudin vaikeus lisää myös kuluja

Uumajan alueella naapurimaassa tutkittiin, miten keuhkoahtaumataudin vaikeus vaikuttaa sairaudesta yhteiskunnalle aiheutuviin kuluihin. Selvitys on osa laajempaa jo vuonna 1985 alkanutta OLIN-projektia, johon kuuluu jopa 40 000 henkilöä. Tutkimuksessa käytettiin British Thoracic Societyn kriteereitä mm. ventilaatiofunktioiden suhteen ja keuhkoahtaumatauti luokiteltiin joko lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Tutkimuksessa oli mukana 212 henkilöä, ja heistä oli naisia 43 %. Selvitys perustui säännöllisiin puhelinhaastatteluihin ja se kuvastaakin ongelmakenttää todellisessa elämässä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Naisilla suurempi riski ympäristöperäiseen pleuramesotelioomaan

Turkissa mm. Anatoliassa eräillä alueilla altistutaan ympäristöperäisesti asbestia sisältäville aineille, joita käytetään mm. talojen valkaisuun, eristeenä ja astioissa. Tutkitussa aineistossa oli 1 886 kyläläistä, joilla diagnosoitiin 24 pleuran mesotelioomatapausta. Miehillä vuotuinen ilmaantuvuus oli 115/100 000 ja naisilla vastaavasti 160. Maailmalla esitettyihin keskimääräisiin ilmaantuvuuslukuihin nähden miesten luku on noin 88-kertainen ja naisten peräti 799-kertainen. Pääkirjoituksessa pohditaan, selittyykö sukupuoliero runsaammasta altistumisesta (mm. kotityöt?) vaiko jostain muusta syystä (erot keuhkojen koossa, geneettiset syyt)? Joka tapauksessa latenssiaika oli molemmilla ryhmillä pitkä, 59 vuoden luokkaa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Somatisaatiohäiriössä aivojen glukoosimetabolia muuttunut

Somatisaatiohäiriössä potilas kertoo kärsivänsä ruumiillisista oireista, joille lääkäri ei kuitenkaan löydä elimellistä syytä. Turkulaiset tutkijat tutkivat vaikeasta somatisaatio- tai somatoformisesta häiriöstä kärsiviä ja terveitä naisia PET-kuvauksella ja totesivat, että glukoosin metabolia oli potilaiden aivojen tyvitumakkeissa (caudatuksessa ja vasemmassa putamenissa) sekä presentraalisen aivokuoren poimussa merkitsevästi heikompaa kuin terveillä verrokeilla. Näin voitiin ensi kertaa osoittaa, että somaattiseen oireiluun liittyy myös keskushermostomuutos. Oireilun syy näyttää todellakin olevan potilaan korvien välissä, mutta kyse ei ole kuvitelmista vaan aivojen patofysiologiasta, jonka herkkä potilas tunnistaa ja tulkitsee ruumiilliseksi oireeksi.

Raimo Kr Salokangas

Lääkärien ehdotuksia terveyskeskustyön kehittämiseksi Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus IV

Lääkärien mielestä tärkeimmät terveyskeskustyötä kehittävät tekijät ovat työn pakkotahtisuuden vähentäminen, palkkauksen parantaminen, lääkärimäärien lisääminen ja oman työn hallinnan kehittäminen. Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimukseen osallistuneista noin 2 400 lääkäristä 94 % esitti vähintään yhden terveyskeskustyötä koskevan kehittämisehdotuksen. Nais- ja mieslääkärien kehittämisehdotukset erosivat jonkin verran toisistaan, samoin kuin eri yliopistoista valmistuneiden ehdotukset.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Katri Tirkkonen, Esko Kumpusalo

Biopankit ja tietoon perustuva suostumus

Biopankkeihin kerätään keskitetysti aineistoa lääketieteen ja kansanterveyden tutkimukselle. Materiaali saadaan lahjoituksina, mutta miten vapaaehtoisten luovuttajien suostumus sopii näkemykseen tietoon perustuvasta suostumuksesta? Eihän näytteen luovutushetkellä ole useinkaan mitään tietoa siitä, miten aineistoa myöhemmin käytetään.

Helena Siipi, Kaija Rossi

Kehitysvammahuollon haasteellisimmat asiakkaat Suojatoimenpiteet Pääjärven kuntayhtymässä

Kehitysvammaisten laitoshoitoon liittyviä suoja- eli pakkotoimenpiteitä selvitettiin Pääjärven kuntayhtymässä. Noin 10 %:iin laitoshoidossa olevista asiakkaista sovellettiin suojatoimenpiteitä, joista yleisin oli omaan huoneeseen lukitseminen. Kaksi kolmasosaa suojatoimenpiteistä alkoi yöaikana. Tutkimusryhmälle tyypillistä vertailuryhmään verrattuna oli keskimäärin nuorempi ikä, parempi fyysinen toimintakyky, heikommat vuorovaikutustaidot, ärtyisä ja väkivaltainen käyttäytyminen, ahdistuneisuus, alavireisyys ja poikkeava käyttäytyminen. Suojatoimenpidekäytännön kehittämisen ohella on tärkeää lisätä kehitysvammaisten tutkimusta sekä parantaa hoitoa ja kuntoutusta. Rajoittavia toimenpiteitä koskevia lainsäädännöllisiä ohjeita pohditaan parhaillaan työryhmämuistion pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä.

Terhi Koskentausta, Heikki Seppälä, Heimo Valkama

Kahdella tuhannella suomalaisella toimiva munuaissiirrännäinen

Munuaissiirtojen määrän lisääntyessä ja hoitotulosten parantuessa on tänä syksynä saavutettu tilanne, jossa yli 2000 suomalaisella on toimiva munuaissiirre, mikä on lähes kaksinkertainen määrä dialyysihoidossa oleviin potilaisiin verrattuna. Keskeinen tavoite tällä hetkellä on hyljinnän estolääkityksen optimointi niin, että riskit potilaalle ja siirrännäiselle olisivat mahdollisimman vähäiset. Lääkevaihtoehtoja on olemassa, mutta korvausjärjestelmän hitaus vaikeuttaa uusien lääkkeiden käyttöä lääketutkimusten ulkopuolella.

Kaija Salmela, Lauri Kyllönen

Asbestisairauksien radiologiaa

Suomessa on vuosien kuluessa noin 200 000 työntekijää altistunut asbestille. Merkittävimmät sairaudet, bilateraaliset pleuraplakit, asbestoosi sekä työperäinen keuhkosyöpä, ovat paremmin todettavissa tietokonetomografialla kuin perinteisellä thorax-kuvauksella. Tietokonetomografian herkkyydestä johtuen hyvänlaatuiset keuhkopussin muutokset ovat yleinen löydös, ja radiologinen rajanveto ammattitaudin ja normaalin tilan välillä kannattaa tehdä arvioimalla muutosten laajuutta. Nykyinen asbestisairauksien radiologinen diagnostiikka vaikuttaa epäyhtenäiseltä erityisesti fibroosin havaitsemisen ja sen määrän arvioinnin suhteen. Jatkokoulutus yhtenäisen radiologisen ammattitautidiagnostiikan luomiseksi olisi tärkeää.

Mia Tiitola, Tapio Vehmas

Säärihaavan hoito hitusiirrolla

Säärihaavan hoito vaatii kärsivällisyyttä, koska sen paraneminen kestää usein kuukausia, jopa vuosia. Ihon kasvaminen haavan yli on hidasta, ja haava tulehtuu herkästi. Kirjoittaja esittelee yksinkertaisen hitusiirtotekniikan, jossa pieniä ihon hitusia siirretään kasvamaan haavan pohjaan. Haavan umpeenkasvu nopeutuu, ja tekniikkaa voidaan käyttää melko laajojenkin haavojen hoitoon.

Kari Eskola