21102 osumaa

Vasta-aineet katalysoivat mikrobeja tappavan otsonin tuotantoa

Vasta-aineet ovat hankinnaisen immuniteetin olennainen osa. Niiden suora suojaava vaikutus perustuu mikrobiperäisten toksiinien neutralointiin. Muutoin niiden on ajateltu vain merkitsevän kohteet, joihin sitten komplementtijärjestelmä ja fagosyytit suuntaavat tuhovoimansa. Muutaman viime vuoden aikana on saatu viitteitä siitä, että vasta-ainemolekyylit toimivat entsyymien tavoin ja katalysoivat vetyperoksidin (H2O2) muodostusta hapesta ja vedystä. Ilmiön biologinen merkitys on kuitenkin ollut hämärän peitossa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Atoopikon yskä ei välttämättä astman ensioire

Japanilaiset selvittivät retrospektiivisesti 82:n yskästä kärsineen atoopikon aineistosta, oliko yskä oire astman puhkeamisesta; vertailuryhmänä oli 55 oireeltaan alkuun yskäpainotteiseksi astmaatikoksi tulkittua tapausta (cough variant asthma; yskä reagoi bronkodilatoivaan lääkitykseen ja mukana oli bronkiaalista hyperreaktiviteetia). Pelkästään atooppiseksi yskä luokiteltiin, jos oire oli kuivaa, siihen ei liittynyt hengenahdistusta tai vinkunaa, oire ei reagoinut bronkodilatoivaan hoitoon, mutta loppui antihistamiinilla tai steroidilla ja potilaalla oli atopian piirteet tai ysköksissä eosinofiliaa yli 2,5 %. Runsaan neljän vuoden seurannassa vain yhdelle näistä atoopikoista puhkesi astma, kun vertailuryhmässä kliiniseksi astmaksi yskä osoittautui kahdeksalla. Inhaloitavalla steroidilla voitiin tässä vertailuryhmässä estää astman puhkeamista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Internet hyvä lisä depression hoidossa

Amerikkalaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa selvitettiin Internetin välityksellä saatavan psykologisen tuen vaikutusta depressiosta toipumiseen. Kolme neljäsosaa tutkittavista oli naisia, yli puolet luokiteltiin palvelun suurkäyttäjiksi (yli 5 tuntia 2 viikossa) ja runsas kolmannes piti Internetiä parempana kuin kasvokkain tapahtuvaa hoitoa. Potilaat olivat suhteellisen vaikeasti masentuneita ja heillä oli heikosti sosiaalista tukea käytettävissään. Vuoden kestäneen tutkimuksen aikana 73 % pysyi tukiryhmässä, mutta 81 % kävi samaan aikaan vastaanotolla. Suurkäyttäjien masennus lieveni vuoden aikana enemmän kuin muiden, mutta sosiaalisen tuen määrä ei muuttunut.

Raimo Kr Salokangas

Saattohoito Noormarkun sairaalassa

Noormarkun sairaala halusi kehittää saattohoitoa entistä paremmaksi. Kehittämistyö aloitettiin tutkimalla, mikä on omaisten mielipide hoitoympäristöstä, hoidosta, omaisten huomioon ottamisesta ja kivun hoidosta. Enemmistö vastaajista oli kokenut saattohoidon hyväksi. Huonoksi koettiin omahoitajan puuttuminen, henkilökunnan kiire ja sen vähyys.

Emilia Katko-Kesälä, Aulikki Ratala, Heli Sulkava, Minna Wiro, Satu Koivula, Maarit Lammi

Terveys ja mielenterveys - ajattelemisen aihetta

Väestön terveydentilan tarkastelu osoittaa sekä yleisväestöä kuvaavan epidemiologisen tiedon että potilasryhmiä koskevan kliinisen epidemiologian tasolla selviä eroja yleisterveyden ja mielenterveyden välillä. Samalla kun väestön yleisterveys on kohentunut tasaisesti, mielenterveystilanteessa ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Kliinisessä epidemiologiassa on nähtävissä, että mielenterveyteen liittyvien ongelmien hoito ei ole kattavaa eikä kovin tuloksellista. Kun itsemurhien lisäksi otetaan huomioon alkoholiin liittyvä kuolleisuus, miesten mielenterveyden häiriöihin liittyvä kokonaiskuolleisuus on säilynyt ennallaan ja naisten kasvanut. Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu viittaa siihen, että mielenterveyshäiriöihin ei puututa riittävän ajoissa eikä hoito ole kyllin tehokasta.

Johannes Lehtonen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Kirsi Honkalampi, Heimo Viinamäki, Taru Gröhn

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030