Tyyppi I ja tyyppi III kollageenin metaboliatuotteiden ja vatsa-ontelon solujen ennusteellinen merkitys munasarjasyövässä

31.1.2003 Oulun yliopisto

Marja Simojoki

Glykosyyliasparaginaasi- ja L-asparaginaasimääritysten kliiniset käyttöalueet

31.1.2003 Turun yliopisto

Päivi Ylikangas

Verisuonikirurgian haasteet 1990-luvulla ja tulevaisuuden näkymät

7.2.2003 Tampereen yliopisto

Maarit Heikkinen

Kohdun limakalvon ja istukan molekyylitason ominaisuudet

7.2.2003 Turun yliopisto

Varpu Jokimaa

Sydäninfarktin liuotushoidon viiveet taajamassa ja haja-asutusalueella

Sydäninfarktiin sairastuvalle liuotushoidon varhainen aloittaminen on ennusteen kannalta tärkeää. Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka paljon lääkärijohtoinen ensihoitoryhmä lyhensi liuotuksen aloittamisen viivettä verrattuna perinteiseen toimintamalliin. Potilaan luo viedyn liuotushoidon arvioitiin lyhentäneen liuotushoidon viivettä kaupunkialueella keskimäärin 73,5 minuuttia, maaseudulla ja saaristossa liuotusviiveiden erotukseksi tuli keskimäärin 120,0 minuuttia. Ambulanssin ajoaika ei ole taajamissa merkittävä tekijä, vaan suurimmat viiveet syntyvät rintakipupotilaan tilan arvioimisesta, rintakivun ensihoidosta, potilaan siirtämisestä kerrostaloasunnosta ambulanssiin sekä sairaalansisäisestä liuotusviiveestä.

Markku Luukkanen, Teemu Elomaa, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Janne Reitala

Lyijymyrkytys romumetallin hitsaustyöstä

Kaksi saman työpaikan romumetallihitsaajaa tuli terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kovien mahakipujen takia. Potilaiden kliininen kuva sopi lyijymyrkytykseen ja heidät lähetettiin keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Lyijymyrkytys varmistui altistumistietojen sekä veri- ja virtsakokeiden perusteella. Puutteellinen suojautuminen ja tietämättömyys mahdollisesta terveysriskistä olivat johtaneet miesten lyijyaltistumiseen ja sairastumiseen. Tapaus osoitti, että alkuperältään tuntemattoman romumetallin hitsaukseen voi liittyä lyijymyrkytyksen riski.

Markku Pavela, Kari Reijula

Hereillä olo yleisanestesian aikana: harvinainen, mutta usein invalidisoiva komplikaatio

Yleisanestesian aikana hereillä oleva potilas on tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Hän pystyy kuulemaan mitä ympärillä tapahtuu, aistimaan kosketusta ja kipua, mutta ei kykene reagoimaan ahdistavaan tilanteeseensa eikä viestittämään siitä. Leikkauksen aikana näitä kokemuksia on vaikea havaita ilman aivosähkökäyrää mittaavaa laitetta, joka ilmoittaa anestesian syvyyden. Hereilläolokokemuksesta voi seurata varsin hankala krooninen posttraumaattinen stressioireyhtymä, joka invalidisoi pahasti potilaan jokapäiväistä elämää.

Seppo Ranta

Lyhyesti: Nuorten tyttöjen syömishäiriöihin liittyviä piirteitä

Syömishäiriöiden ilmaantumiseen liittyviä riskitekijöitä haettiin seuraamalla noin 3 000:ta satunnaisesti valittua espanjalaista 12-21-vuotiasta tyttöä haastatteluin 18 kuukauden ajan. Uusia syömishäiriötapauksia löydettiin 90. Aineisto analysoitiin logistisella regressioanalyysillä. Jos tyttö seurannan alussa yleensä söi yksin, luki vähintään viikoittain tyttöjen lehtiä tai kuunteli radiota yli tunnin vuorokaudessa tai jos vanhemmat eivät olleet naimisissa, syömishäiriöön sairastuminen seurannan aikana oli 2-3 kertaa tavallisempaa. Kyseiset tekijät tuskin ovat todellisessa syy-seuraussuhteessa sairastumiseen, vaan pikemminkin oireita, joihin pitäisi havahtua, kun mietitään, mitä nuorille tytöille kuuluu.

Marjo Renko

Lyhyesti: Korkean paikan keuhkoödeema voi yllättää alempana kuin on luultukaan

Ranskalaiset julkaisivat tuloksia, joiden mukaan huonolla tuurilla korkean paikan keuhkoödeeman voi saada jopa 1 400-2 400 metrin korkeudella merenpinnasta. Havainto perustuu 52 peräkkäisen potilaan tietoihin Alpeilta. Muut syyt pyrittiin sulkemaan pois. Lähes kaikki kärsivät hengenahdistuksesta, rahinoita kuultiin keuhkoista 77 %:lta. Hoito oli tavanomaista: happea, lepoa, nesterajoitus ja CPAP. Toipuminen oli myös hyvä muutamassa päivässä. Riskiryhmässä näyttävät olevan nuoret lomailevat miehet, joilla ei ole aiempaa sairaushistoriaa.

Hannu Puolijoki

Psykososiaaliset riskitekijät ja astmakuolema

Kontrolloimattomissa tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että psykososisaalisilla riskitekijöillä on merkitystä astmakuolemissa. Asiaa selvitettiin kontrolloidusti Brittein saarilla melko isosta aineistosta: yhteensä 533:lle vuosina 1994-98 astmaan kuolleelle alle 65-vuotialle valittiin kaltaistetut astmaa sairastavat verrokit sairaaloiden astmapotilaiden rekisteritiedoista. Riskitekijöistä tiedot saatiin perusterveydenhuollosta. Astmakuoleman verifiointi perustui kuolintodistukseen; analyysistä suljettiin pois potilaat, joilla kuolemaan oli todennäköisesti vaikuttanut muu tekijä, kuten syöpä, iskeeminen sydänsairaus tai HIV-infektio.

Hannu Puolijoki