21102 osumaa

Terveyskeskuslääkärin työ neuvola- ja kouluikäisten parissa

TAYS:n miljoonapiirin alueen terveyskeskusten lastenneuvola- ja koululääkäreistä 40 % oli sitä mieltä, että lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa on varattu liian vähän aikaa lääkärille. Rutiinitarkastuksia haluttiin vähentää ja paneutua enemmän lasten ja perheiden ongelmiin. Väestövastuulääkäreistä merkittävästi suurempi osa kuin muista terveyskeskuslääkäreistä toimi neuvoloissa tai kouluissa ja he olivat yleensä aktiivisempia mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Kaikkiaan lääkärien toiminta lasten mielenterveysasioissa oli kuitenkin vähäistä. Ongelmat lasten ehkäisevässä terveydenhuollossa liittyvät yleiseen resurssi- ja aikapulaan eivätkä suoranaisesti väestövastuujärjestelmään.

Anneli Heikkinen, Kaija Puura, Eija-Liisa Ala-Laurila, Tarja Niskanen, Kari Mattila

Sierainta laajentavien apuvälineiden vaikutus nenähengitykseen - terveiden koehenkilöiden nenän ilmavirtauksen mittaustutkimus

Nenähengitystä voidaan tehostaa nenäteipin tai sierainten laajentimen avulla. Tutkimuksessa terveet koehenkilöt arvioivat ilmavirtausvastuksen pienenemistä sieraimissa ja vertasivat nenäteippiä ja muovista sierainten laajenninta toisiinsa. Sekä nenän ilmavirtausmittauksen että koehenkilöiden omien arvioiden perusteella molemmat apuvälineet lisäsivät hengitysilman virtausta nenässä ja pienensivät nenän kokonaisresistanssia selvästi; sierainten laajennin jonkin verran enemmän kuin nenäteippi. Nenää laajentavia apuvälineitä voidaan käyttää kuorsauksen vähentämiseen, mutta patologisen ahtaan nenän tukkoisuuden lievittämiskeinoina niistä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Lauri Peltonen, Markku Simola, Seija Vento, Henrik Malmberg

Tehohoidon tarpeen tunnistaminen ja potilasvalinta

Tehohoidon aiheista, hyödystä ja potilaiden pitkäaikaisennusteesta tehohoidon jälkeen on vain vähän tutkittua tietoa. Potilaiden valinta perustuukin suurelta osalta asiantuntijoiden ja tieteellisten yhdistysten konsensusohjeisiin. Potilasvalinnassa on tärkeintä arvioida potilaalle tehohoidosta saavutettava hyöty. Tehohoitoon tulee suunnata ainoastaan ne potilaat, joilla on ohimeneväksi arvioitu hengenvaarallinen tila ja joita ei voida hoitaa muualla. Tarpeeton tai turha tehohoito on eettisesti ja lääketieteellisesti perusteetonta.

Olli Takkunen, Ville Pettilä

Yhteisöllisyyden merkitys aivohalvauksen ehkäisyssä

Vapaaehtoisesta kansalaisaktiivisuudesta ja keskinäisen luottamuksen sitomasta ihmissuhdeverkostosta koostuvalla sosiaalisella pääomalla on merkitystä aivohalvauksen ehkäisyssä. Suomessa ruotsinkielisen väestön peruskulttuuriin kuuluva sosiaalinen pääoma näyttää selittävän suomen- ja ruotsinkielisen väestön suuren kuolleisuuseron. Uusin aivotutkimus sekä kansainväliset ja alustavat omat väestötutkimukset osoittavat, että sosiaalinen pääoma voi suojella aivohalvaukselta ja parantaa aivohalvaukseen sairastuneiden ennustetta.

Markku T. Hyyppä

Aikuisten lihavuuden hoito - mikä on realistista ja hyödyllistä?

Terveydenhuollossa lihavuuden hoitoon valitaan ne potilaat, joiden sairautta voidaan hoitaa laihduttamalla. Tärkeimmät sairaudet ovat tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, kohonnut verenpaine ja uniapnea-oireyhtymä. Realistinen ja hyödyllinen tavoite on 5-10 %:n pysyvä painon lasku, jonka saavuttaa 32-75 % potilaista. Lihavuuden perushoito on ohjausta asteittaisiin elämäntapojen muutoksiin, tavallisesti ryhmässä. Muita hoitomuotoja ovat lääkehoito ja valikoiduille sairaalloisesti lihaville potilaille leikkaushoito.

Pertti Mustajoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030