21102 osumaa

Tukevatko terveyskeskusten sisäiset käytännöt laadukasta työtä?

Suositus laadunhallinnasta terveydenhuollossa painottaa muun muassa organisaation sisäisten prosessien kehittämistä ja henkilöstön osaamista. Selvitimme kyselyn avulla yli 50 terveyskeskuksen lääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien näkemyksiä työyhteisönsä kokouksiin, sisäiseen tiedottamiseen, koulutukseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä käytännöistä. Noin kolmasosassa terveyskeskuksia käytetään järjestelmällisiä laadunkehittämisen työtapoja ja puolessa terveyskeskuksia toiminnan arviointi on käynnistänyt jatkotoimenpiteitä. Organisaation kokous-, tiedotus- ja koulutuskäytännöillä on tärkeä merkitys palvelujen laadun kehittämisessä.

Erja Toropainen, Seppo Miilunpalo

Selvitys lääkärien ja hoitajien välisestä työnjaosta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Lääkäreiden ja hoitajien välisen työnjaon muutoksia koskevat ehdotukset ovat toistaiseksi koskeneet pääsiassa perusterveydenhuoltoa. Erikoissairaanhoidon tilanteen selvittämiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tehtiin kysely ylilääkäreille, ylihoitajille ja osastonhoitajille (n = 464). Kyselyn avulla kerättiin tietoa HUS:n sairaaloiden työnjakoon liittyvistä käytännöistä, koulutuksesta, toimivaltuuksista ja vastuun määrittelemisestä. Suonensisäisen nesteytyksen aloittaminen ilmoitettiin useimmiten siirretyksi. Siirrettäväksi ehdotetuista toiminnoista yleisimpiä olivat eri alojen ultraäänitutkimukset.

Oili Kärkkäinen, Juha A. Tuominen, Anja Seppälä, Jaakko Karvonen

Koiranpuremavammat

Koiranpuremat ovat melko tavallisia, ja lapsille ne voivat olla hyvinkin vaarallisia. Tässä tutkimuksessa kuvataan koiranpuremavammoja ja niiden hoitoa sekä vammautumista edeltäneitä tapahtumia. Aineiston vammoista valtaosa oli eriasteisia pehmytkudosvammoja. Lapsilla ne sijaitsivat useimmiten kasvoissa. Puremavamma tapahtui yleensä kotona. Koira oli oma tai tuttu, tavallisesti suurikokoinen uroskoira, joka oli tapahtumahetkellä irrallaan. Tapahtumaa edeltäneet tilanteet vaihtelivat.

Jari Timonen, Erkki Tukiainen

Elintoimintojen tukihoidot tehohoidossa

Tehohoidon tavallisimmat elintoimintojen tukitoimet ovat hengityslaitehoito, sydämen ja verenkierron vajaatoiminnan lääkehoito sekä munuaistoiminnan korvaushoidot. Tukitoimien tavoite on varmistaa elimistölle riittävä hapen tarjonta, jotta vältyttäisiin elintoimintojen pysyviltä häiriöiltä. Riittävän ajoissa aloitetulla elintoimintahäiriön tukihoidolla voidaan estää monielinhäiriön kehittyminen ja tehohoidon pitkittyminen. Elintoimintojen tuloksellinen tukihoito edellyttää tehohoitoon perehtynyttä ja koulutettua lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa. Elintoimintahäiriöiden hoito on kallista, mutta oikein kohdennettuna kustannukset ovat kohtuulliset saavutettua elinvuotta kohti.

Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Aineenvaihduntahäiriöiden seulonta vastasyntyneiltä Suomessa

Vastasyntyneiltä voidaan etsiä seulontatutkimuksilla vakavia synnynnäisiä aineenvaihduntahäiriöitä, jotka johtavat vammautumiseen tai kuolemaan ellei niiden hoitoa aloiteta ajoissa. Suomessa seulotaan toistaiseksi ainoastaan synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Viime vuosina on käyttöön tullut uusia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan etsiä samanaikaisesti useita eri aineenvaihduntasairauksia. Näin tulee käytännössä mahdolliseksi seuloa harvinaisiakin tauteja. Päätös uuden seulonnan aloittamisesta vaatii huolellisia kustannus-vaikuttavuusselvityksiä sekä priorisointi- ja arvokeskustelua.

Kirsti Näntö-Salonen, Martin Renlund, Maila Penttinen, Veli Kairisto, Ilkka Mononen, Olli Simell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030