Porfyria variegatan molekyyligenetiikka Suomessa

22.3.2003 Helsingin yliopisto

Mikael von Und Zu Fraunberg

SCL-90 psykiatristen oireiden mittarina suomalaisessa väestössä

28.3.2003 Helsingin yliopisto

Matti Holi

Radiotaajuustermaalinen kudoskäsittely ylähengitystieoireistoissa

28.3.2003 Helsingin yliopisto

Leif Bäck

Psoriaasin molekyyligenetiikka

4.4.2003 Helsingin yliopisto

Kati Asumalahti

Sairaalan sisäiset elvytykset OYS:ssa

Oulun yliopistollisen sairaalan sisäiset elvytykset analysoitiin ajalta 1994-1998. Tuona aikana käytössä ollut elvytyskaavake tarjosi vain muutaman Utsteinin-menetelmän vaatiman muuttujan, ja kaavakkeet olivat vaillinaisesti täytettyjä. Alkurytmi selvisi vain 43 % kaavakkeista. Defibrilloiduilla potilailla, joilla viive ensimmäiseen defibrillaatioon oli alle 4 minuuttia, spontaani verenkierto palautui 42 %:lla. Viiveen ollessa yli 8 minuuttia verenkierto palautui vain 10 %:lla. Eniten elvytyksiä tapahtui osastoilla, joissa elvytysvalmius oli heikoin.

Jarkko Huusko, Matti Martikainen, Juhani Valkama, Tero Ala-Kokko

Tehohoitopotilaan hengityslaitehoito

Hengityslaitehoito on tavallisin elintoimintojen tukihoito teho-osastoilla. Hengitysvajauksen hoitotulokset ovat parantuneet viime vuosina huomattavasti. Tärkein syy tähän on ollut mekaaniseen ventilaatioon liittyvän keuhkojen lisävaurioitumisen patofysiologian ymmärtäminen ja tämän tiedon pohjalta kehitettyjen keuhkoja säästävien ventilaatiostrategioiden käyttäminen. Hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkovaurio saattaa olla keskeinen syy tehohoitopotilaiden merkittävimmän kuolinmekanismin, monielinvaurion, kehittymiseen.

Tero Varpula, Päivi Valta

TOS - nuoren ihmisen muistettava yläraajavaiva

Thoracic outlet -oireyhtymä, TOS, on vaihtelevasti koko yläraajaan, hartiaan, lapaseutuun ja kaulalle oireita aiheuttava kaulan hermoverisuonipunoksen pinnetila, jossa oireita vaikeuttavat erityisesti käden kohoasennot. Oireiden monimuotoisuuden vuoksi TOS:a on usein vaikea tunnistaa. Yläraajan puutuminen, särky, rasitusherkkyys ja voimattomuus varsinkin yläasennoissa viittaavat TOS:iin. Usein diagnoosi viivästyy vuosiakin. Myös vaikeasti oireilevissa tapauksissa hoito yleensä auttaa merkittävästi.

Martti Vastamäki

Miten pommi vahingoittaa?

Räjähdykset voivat aiheuttaa ihmiselle vammoja suoraan painevaikutuksen kautta sekä suuren liike-energian saavuttavien sinkoavien irtokappaleiden ja esimerkiksi sortuvien rakenteiden välityksellä. Vammojen laatu riippuu pitkälti etäisyydestä räjähdyspisteeseen. Paineaallon vauriovaikutus kohdistuu erityisesti ilmapitoisiin onteloihin kuten välikorvaan, nenän sivuonteloihin, keuhkoihin ja suolistoon. Myyrmannin pommiräjähdyksessä sai surmansa 7 ihmistä, jotka tiettävästi olivat räjähdyspisteen välittömässä läheisyydessä. Kauempana olleille yli 160 henkilölle on tullut eriasteisia paine- ja vierasesinevammoja.

Jukka Ylikoski, Roderik Mrena, Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen

Lyhyesti: Vesirokko rokotuksesta huolimatta

Yhdysvalloissa on rokotettu vuodesta 1995 lähtien pikkulapsia vesirokkoa vastaan kerta-annoksella. Käytäntö osoitettiin aikanaan rokotteen tutkimuksissa hyväksi. Nyt todettiin päiväkodissa epidemia, jossa sekä taudin hoitopaikkaan tuonut lapsi että sen siellä saaneet lapset olivat rokotettuja. Rokotteen antama suoja oli vain 44 %, kun se alkuperäisissä tutkimuksissa oli ollut 70-100 %. Syynä voisi olla se, että rokotus ei syystä tai toisesta ole onnistunut tai sen antama suoja on hiipunut. Lehden kommenttipalstalla ehdotetaan harkittavaksi kahta annosta lapsillekin, kuten jo nyt yli 13-vuotiaille annetaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Työperäinen nuha altistaa astmalle

Kotimaiset kollegat Karjalainen ym. tutkivat työperäisten sairauksien ja Kelan erityiskorvattavuustilastojen avulla, onko työperäistä nuhaa sairastavilla (aineisto 1988-99; n = 3 637) myöhemmin enemmän astmaa kuin muita ammattitauteja sairastavilla (n = 31 457). Varsin järkeenkäypää on, että nuhaisilla astmaan sairastumisen riskisuhde oli 4,8 (95 %:n luottamusväli 4,3-5,4). Niillä, joiden nuha oli myös katsottu korvauksiin oikeuttavaksi ammattitaudiksi, riski oli suurempi 5,4. Suurin riski oli maanviljelijöillä ja puun kanssa askaroivilla (n. 7-kertainen). Tulokset antavat ajattelemisen aihetta mm. suojauksen suhteen.

Hannu Puolijoki