Fyysinen aktiivisuus suojaa keuhkoahtaumapotilasta sairaalahoidon tarpeelta

Kroonisen keuhkoahtaumataudin (COPD) merkitys sairaalahoidon aiheuttajana on kasvamassa koko maailmassa. Espanjassa selvitettiin, mitä tekijöitä löytyy uusiutuneeseen sairaalahoitoon johtavan prosessin takaa, joko suojaavia tai altistavia. Aineistossa oli 340 keuhkoahtaumapotilasta, jotka otettiin mukaan tutkimukseen neljästä Barcelonan alueen sairaalasta. Seuranta-aika oli runsaan vuoden mittainen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sydämensiirron ennuste

Noin 30 vuoden kehityksen kuluessa sydämensiirron tulokset ovat vakiintuneet. Ensimmäisen vuoden aikana kuolee 15-20 % potilaista. Sen jälkeen vuotuinen kuolleisuus on noin 4 % ja noin puolet potilaista on elossa yli 10 vuotta siirron jälkeen. Luonnollisesti potilaan ikä ja kunto sekä siirtosydämen kunto vaikuttavat yksilölliseen ennusteeseen. Joka kolmannelle potilaalle ilmaantuu siirtosydämeen sepelvaltimotauti, ja munuaisten toimintahäiriötkin ovat yleisiä. Vaikka sydämen vajaatoiminnan lääkehoito on ratkaisevasti parantunut viime vuosikymmenen aikana, on sydämensiirto edelleen tärkeä vaikean sydämen vajaatoiminnan hoito. Sydämensiirtotoiminta on kuitenkin kaikkialla vähenemässä, ja aika näyttää, tulevatko mekaaniset vaihtoehdot kuten apupumput korvaamaan vaikeasti saatavat siirtosydämet.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Astman ja COPD:n erot

Italialaiset kollegat tutkivat mm. bronkusten limakalvojen solulöydöksiä ja vastaavia tekijöitä astmaa (n = 19) ja keuhkoahtaumatautia (n = 27) sairastavilta, joiden ilmatieahtauma oli samanasteinen (FEV1 tasoa 56 %). Erot osoittautuivat huomattaviksi, kuten olettaa saattaakin, ja niitä oli monissa tekijöissä, mm. eosinofiilien esiintymisessä perifeerisessä veressä, ysköksessä tai bronkoalveolaarinesteen CD4+/ CD8+-suhteessa, joka oli astmaatikoilla suurempi. Myös muilta osin ventilaatiofunktoiden, kuten diffuusiokapasiteetin tai uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden erot olivat selviä, puhumattakaan astmaatikkojen suuremmasta vasteesta bronkodilataattoreihin tai steroideihin. Astmapotilaat on siis tärkeää poimia obstruktiivisten henkilöiden joukosta.

Hannu Puolijoki

Valvontako vastuuseen terveydenhuollossa?

Suomessa on 1990-luvulla purettu normi- ja resurssiohjausta, siirrytty uuteen valtionosuusjärjestelmään ja vähennetty valtion ohjausta sekä valvontaa kuntien järjestämisvastuulla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Informaatio-ohjaus on tullut toimintakohtaisen ja korvamerkityn resurssiohjauksen ja valvonnan sijaan. Tällä vuosikymmenellä suunta näyttää olevan kääntymässä. Valvontaa ja vastuuta kysytään, varsinkin jos jotain pahaksi tai vääräksi koettua on tapahtunut. Onko valvonta toiminut? Miten näin on päässyt käymään?

Risto Kapari

Astman alueellisen hoitoketjun vaikutukset erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden hoitoon

Hyvinkään sairaanhoitoalueelle vuonna 1998 laaditussa astman hoitoketjussa sovittiin työnjako astmapotilaiden tutkimusten, hoidon ja seurannan järjestämisestä alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Syksyllä 2001 selvitettiin astman hoitoketjun vaikutuksia tutkimalla erikoissairaanhoidon poliklinikalla sekä ennen hoitoketjua että hoitoketjun laatimisen jälkeen käyneiden astmapotilaiden hoidon järjestymistä. Hoitoketjun aikana erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden poliklinikkakäyntimäärät vähenivät, ja potilaat siirtyivät nopeammin perusterveydenhuollon seurantaan. Astmaohjaus oli tehostunut, ja valmiudet astman omahoidon toteuttamiseen olivat lisääntyneet.

Pirkko E. Brander

Potilaan suojaaminen hypotermialta ensihoidossa

Hypotermia on todellinen uhka traumapotilaille, ja sen estämiseksi on kehitteillä uudentyyppinen ensihoidon potilassuojavaate. Vaatteen kylmänsuojausominaisuuksia tutkittiin Kuopion yliopiston vaatetusfysiologian kylmäkammiossa ja verrattiin nykyistä hoitokäytäntöä vastaavaan polyesteripeitteeseen. 30 minuutin kylmäaltistuksen vaikutuksesta koehenkilöiden iholämpötilat laskivat merkitsevästi sekä suojavaate- että peitemittauksissa. Lihasvärinää esiintyi peitemittauksissa pitempään. Koehenkilöt kokivat suojavaatteen lämpimämmäksi ja kaikin puolin miellyttävämmäksi sekä turvallisemmaksi kuin peitteen.

Niina Lintu, Matti A.K. Mattila, Jaana Holopainen, Salla Seppälä, Osmo Hänninen, Mari Koivunen

Aivohalvauspotilaan kävelyn painokevennetty kuntoutus kävelysimulaattorilla

Kävelyn uudelleen oppiminen on aivohalvauspotilaiden tärkeimpiä tavoitteita. Kuntoutusta voidaan tehostaa kävelysimulaattorilla. Siinä painoa kevennetään valjaiden avulla, jolloin huonokuntoinenkin potilas voi harjoitella kävelyä turvallisesti pelkäämättä kaatumista. Jalat ovat motorisoiduilla askellaudoilla, jotka liikuttavat jalkoja fysiologisesti aivan normaalin kävelyn tavoin. Simulaattorissa toistuvan askelluksen harjoittelumäärä saadaan vaivattomasti suureksi eikä terapeuttikaan joudu työskentelemään niin kuormittavasti kuin perinteisillä menetelmillä.

Sinikka H. Peurala, Ina M. Tarkka, Kauko Pitkänen, Juhani Sivenius

Tehohoitopotilaan sedaatio

Lähes kaikki tehohoitopotilaat tarvitsevat kivunhoitoa ja sedatoivaa lääkitystä. Sedatoivia lääkkeitä annetaan toistuvina annoksina tai jatkuvana infuusiona. Jatkuva lääkeinfuusio mahdollistaa tasaisemman sedaation, mutta lisää liiallisen sedaation riskiä. Yksittäisen lääkkeen valintaa tärkeämpää laadukkaan sedaation toteuttamisessa on sedaation monitorointi ja ohjeistus. Sedaation tavoitetaso määritellään yksilöllisesti ja se arvioidaan uudelleen toistuvasti. Sedaation pitkittymisen välttämiseksi lääkeannoksia on pyrittävä pienentämään systemaattisesti tai jatkuva infuusio on keskeytettävä päivittäin.

Ilkka Parviainen

Kauanko istute kestää, haaste laatutyölle

Istutteita käytetään ihmisen elimistössä yhä enemmän ja niillä on huomattavia pitkäaikaisvaikutuksia. Vaikka istutteiden on tarkoitus kestää koko loppuiän, joudutaan niitä silti uusimaan. Istutteiden pitkäaikaisseurantaa suorittaa Lääkelaitoksen implanttirekisteri. Istutteiden tarkempaa seurantaa varten tulisi niitä asettavilla yksiköillä olla oma järjestelmä, joka tarvittaessa pystyy nopeasti reagoimaan laatupoikkeamiin tai niiden uhkiin. Säännöllinen seuranta on tarpeen, ettei istute pääse aiheuttamaan elimistössä vaikeasti korjattavia vahinkoja. Artikkelissa kerrotaan istuteseurannan perusteista ja sen ongelmista sekä esitellään menetelmiä, joilla työyksiköt voivat seurata ja parantaa työnsä laatua.

Timo Niinimäki, Markku Larmas

Lyhyesti: Yskänrefleksin puutteellisuus voi aiheuttaa keuhkokuumeen

Valtaosassa uusiutuvista pneumonioista ei ole taustalla mitään selvästi altistavaa tekijää kuten perussairautta tai sen hoitoa. Japanilaiset selvittivät, voisiko toistuvien keuhkokuumeiden takana olla yskänrefleksin puutteellinen toiminta. Selvitys 2-6 pneumoniaa sairastaneiden seitsemän potilaan aineistosta tuki tätä hypoteesia. Refleksin herkkyyttä tutkittiin kapsaisiinihengittelyllä (pitoisuus, joka aiheutti vähintään viisi yskäisyä). Vertailuryhmään nähden ero oli selvä. Pitäisikö siis keuhkokuumeita sairastaneiden välttää yskänrefleksin herkkyyttä lamaavia lääkkeitä? Pneumonioiden lokalisaatio tuki tutkimuksessa toisaalta myös aspiraatioetiologiaa, joten siihenkin tulisi puuttua.

Hannu Puolijoki