21102 osumaa

Haiman pään poistoleikkausten keskittäminen vaatii ohjaavia toimia

Haiman pään poistoleikkaukseen, ns. Whippleen, liittyy merkittävä leikkauksen jälkeinen kuoleman riski, joka pienenee sairaala- ja kirurgikohtaisten leikkausmäärien kasvaessa. Suomessa tehdään eri tyyppisissä sairaaloissa 0,5-26 haiman pään poistoleikkausta vuodessa. Sairaaloille osoitetussa kyselytutkimuksessa ilmeni, että leikkausten keskittymistä on viime vuosina jonkin verran tapahtunut ja samalla sairaalakuolleisuus on pienentynyt. Vaikka keskittämisen edut tunnetaan hyvin, asenteet estävät merkittävän vapaaehtoisuuteen perustuvan lisäkeskittymisen. Leikkauksen jälkeisen kuolleisuuden väheneminen ei jatku ilman ohjaavia toimia.

Isto Nordback, Sari Räty, Juhani Sand

Kohdun limakalvon lämpöhoito - nopea polikliininen toimenpide runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa

Kohdun limakalvon tuhoaminen on varteenotettava vaihtoehto runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa silloin, kun endometriumissa ei ole todettu poikkeavaa. Toimenpide tehdään yleisimmin polikliinisesti yleisanestesiassa. Kahden menetelmän vertailututkimus 31 potilaalla osoittaa, että endometriumin termoablaation tuloksissa ei ollut merkitseviä eroja menetelmien välillä. Kaikilla potilailla yhtä lukuun ottamatta tilanne muuttui olennaisesti paremmaksi ja noin kaksi kolmasosaa potilaista oli hoitoon erittäin tyytyväisiä.

Kimmo K. Vihko, Reijo Raitala, Esko Taina

Glukokortikoidikorvaushoito stressitilanteissa

Käsitykset glukokortikoidikorvaushoidon soveltamisesta stressitilanteissa, kuten leikkauksissa, ovat muuttuneet. Aiemmissa ohjeissa ei ole riittävästi otettu huomioon toimenpiteen tai stressin määrää, jonka vuoksi on suositeltu tarpeettoman suurta glukokortikoidikorvausta. Uusissa ohjeissa suuret annokset rajataan kriittisesti sairaille potilaille, ja pienten ja keskisuurten toimenpiteiden yhteydessä suositellaan selvästi aikaisempaa pienempiä glukokortikoidiannoksia. Lisäksi periaatteena on palata normaaliin korvaushoitoon 2-3 vuorokauden kuluessa toimenpiteestä, ellei potilaan kliinisen kuvan perusteella ole syytä tästä poiketa.

Ritva Kauppinen-Mäkelin, Timo Sane

Elämänlaatu tehohoidon jälkeen

Tehohoidon tuloksia on perinteisesti tarkasteltu kuolleisuusmittareilla, mutta yhä enemmän huomiota kiinnitetään myös elämänlaadun näkökulmaan. Potilaiden tehohoidon jälkeistä terveydentilaa ja toimintakykyä selvitetään erilaisten terveyskyselyjen avulla. Elämänlaadun muutokset osatekijöineen ovatkin nykyään hyväksytty mittari tehohoidon tuloksien kuvaamiseen. Tällainen näkökulma pohjautuu WHO:n määritelmään, jonka mukaan terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Jaana Ohukainen, Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Näyttöä salmeterolin ja flutikasonin yhdistelmän hyödystä keuhkoahtaumassa

Kroonisen keuhkoahtaumataudin hoito on kasvava ongelma, ja siinä on myös kiinni valtava määrä rahaa. Nyt julkaistiin laaja TRISTAN-tutkimus, jossa oli mukana 1 465 keuhkoahtaumapotilasta (myös suomalaisia) ja heillä käytössä inhaloiden sokkoutetusti ja lumekontrolloidusti joko 50 myyg salmeterolia x 2/pv, 500 myyg flutikasonia x 2/pv, näiden yhdistelmä tai lumelääke.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hypertrofisen kardiomyopatian ennuste

Ulosvirtauskanavan ahtautumisen vaikutusta hypertrofisen kardiomyopatian ennusteeseen selviteltiin yli 1 100 peräkkäisen potilaan joukossa, jota seurattiin keskimäärin 6 vuoden ajan. Septumin tyvialueen paksuntuminen ahtautti vasemman kammion ulosvirtauskanavaa neljänneksellä potilaista aiheuttaen sinne yli 30 mmHg paine-eron levossa. Seurannan aikana 12 % potilaista kuoli ja 20 %:lle kehittyi vaikea vajaatoiminta. Ulosvirtauskanavan ahtautuminen lisäsi kuoleman vaaran lähes kaksinkertaiseksi. Vajaatoiminnan kehittymisen vaara kasvoi yli 40-vuotiailla potilailla jopa nelinkertaiseksi.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Nuoren maniaan liittyy heikko menestys matematiikassa

Usein nuoruudessa alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö voi heikentää koulunkäyntiä. Kanadalaiset tutkijat vertasivat kaksisuuntaisesta (mukana mania) ja yksisuuntaisesta (vain depressiota) mielialahäiriöstä toipuneiden sekä terveiden nuorten psykologisia testituloksia. Niiden mukaan kaksisuuntaiseen häiriöön sairastuneet menestyivät muita huonommin matemaattista kykyä mittaavissa testeissä ja heidän reaktionopeutensa oli huonompi kuin muiden. Muissa testeissä ei eroa ollut. Maaniseen sairaudenkuvaan saattaa liittyä neuroanatomisia muutoksia, jotka hidastavat reaktionopeutta ja heikentävät matemaattista ajattelua tukevia kognitiivisia toimintoja. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät nuoret tarvitsevat erityistä tukea matemaattisten taitojen harjoittamisessa.

Raimo Kr Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030