21102 osumaa

Lyhyesti: Reuma ja sydäninfarktin vaara

Tulehdusreaktiolla näyttää olevan keskeinen osa äkillisen sepelvaltimotautitapahtuman patogeneesissä. Amerikkalaisessa prospektiivisessa sairaanhoitajien terveystutkimuksessa selviteltiin nivelreuman yhteyttä sydäninfarktin ja aivohalvauksen ilmaantumiseen. Seurantaan osallistui 114 342 naissairaanhoitajaa, joilla ei ollut seurannan alussa vuonna 1976 merkkejä sydänsairaudesta tai nivelreumasta. Noin 20 vuoden seurannan aikana 577 hoitajalla ilmeni nivelreuma. Sydäninfarkteja ja aivohalvauksia ilmaantui puolestaan 3 622 potilaalle. Nivelreumaan liittyi kaksinkertainen sydäninfarktin ilmaantumisen vaara. Taudin keston ylittäessä 10 vuotta oli sydäninfarktin vaara yli kolminkertainen Aivohalvauksen suhteen ei todettu merkittävää vaaran lisää.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Normaalin umpisuolen poisto voi olla merkki psyykkisestä haavoittuvuudesta

Yksittäisten tutkimusten mukaan akuutteihin, vaille selitystä jääneisiin vatsakipuihin liittyy, varsinkin naisilla, lisääntynyt psyykkinen sairastavuus ja itsetuhoisuus. Englantilaistutkijat vertasivat kahta umpisuolileikkausaineistoa (molemmissa 253 tapausta), joista toisilta oli poistettu terve ja toisilta tulehtunut umpisuoli. Tiedot keskimäärin 16 vuoden ajalta operaation jälkeen osoittivat, että terveen umpisuolen menettäneet käyttivät psykiatrista ja muuta sairaalahoitoa selvästi enemmän kuin potilaat ja myös itsensä vahingoittamisesta johtuneiden ensiapukäyntien määrä oli suurempi. Psykiatristen palvelujen käyttö oli erityisen yleistä, jos leikkaus oli tehty lapsuusiässä. Tulos oli samanlainen miehillä ja naisilla. Terveen umpisuolen poiston yhteydessä tulisikin paneutua myös potilaan psykososiaalisiin tekijöihin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ukkosastmassa homeitiömyrskyjä?

Kanadalaiset tutkivat ukkosen aiheuttaman astman pahenemisen taustakijöitä kuuden vuoden ajalta. Käytössä oli tietoja 151 ukkospäivältä ja 919 tavanomaiselta vuorokaudelta ilman saasteista, allergeenipitoisuuksista ja käynneistä lasten astmaa hoitavassa päivystysyksikössä. Käynnit lisääntyivät ukkospäivinä 8,6:sta 10:een (nousua noin 15 %, p < 0,05), samalla kun ilman homeitiöiden määrät kaksinkertaistuivat. Sen sijaan siitepöly- ja saastepitoisuudet kasvoivat vain vähän. Tutkijat suosittelevat analysoimaan asiaa myös muissa ilmastoissa kuin Ontariossa. Matematiikkaa harrastavalle artikkelin liitteen analyysiosuus saattaa antaa kiehtovia elämyksiä...

Hannu Puolijoki

Jonojen harhat vai harhojen jono?

Jonot ovat kestopuheenaihe maissa, jotka ovat omaksuneet pohjoismaisen tai brittiläisen mallin terveydenhuoltonsa järjestämiseksi. Ongelman ratkaisemiseksi tuotetaan laajoja selvityksiä, käynnistetään jonorekistereitä ja luvataan potilaille takuu hoitoon pääsystä määräajassa. Silti jonot ja jonottaminen tuntuvat olevan enemmänkin pysyvä olotila kuin ratkaistavissa oleva ongelma. Otsikon mukaisesti laitan tässä kirjoituksessa jonoon muutamia jonoihin liittyviä harhoja sekä lopuksi esitän eräitä vielä kokeilemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa ongelmaan.

Mikko Nenonen

Terveystietoja verkosta

Internetissä julkaistaan lukuisia kansainvälisiä terveystilastoja, joita selaamalla voi löytää mielenkiintoisia vertailuaineistoja eri maista. Kansainvälisiä tilastoja käytettäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa muuttujista perustuu maakohtaisiin terveydenhuolto- ja tilastojärjestelmiin, jotka saattavat poiketa suurestikin omista järjestelmistämme. Myös luonnonkatastrofit tai äkilliset muutokset paikallisissa poliittisissa oloissa voivat vaikuttaa rajusti johonkin terveysmuuttujaan.

Mika Gissler, Mika Vuori

Ei-kiireelliseen hoitoon pääsy terveyskeskuslääkärille

Perusterveydenhuollon ajanvarausaikojen saatavuus on huono koko maassa. Kolmen päivän sisällä pääsi kaikille terveyskeskuksen lääkäreille vain seitsemässä prosentissa vastanneista terveyskeskuksista (n = 180). Hoitoonpääsy oli keskimäärin parempi niissä terveyskeskuksissa, joissa oli käytössä väestövastuuvirkaehtosopimus sekä niissä, joiden virkojen täyttöaste oli korkea.

Kirsi Viisainen, Ulla Saalasti-Koskinen, Marja-Leena Perälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030