21102 osumaa

Lyhyesti: Antibiootin hyödystä sydäninfarktin jälkeen ei vieläkään näyttöä

Klamydiainfektioiden on epäilty vaikuttavan valtimotautien syntyyn ja taudinkuvaan. Saksalaisessa ANTIBIO-tutkimuksessa verrattiin 6 viikkoa kestävän roksitromysiinihoidon (300 mg päivässä) vaikutuksia lumelääkitykseen 872 sydäninfarktipotilaan taudinkulkuun. Antibiootti ei vaikuttanut kuolleisuuteen (6,5 % vs 6,0 %) tai sairastavuuteen 12 kuukauden seurannan aikana. Tämänkin tutkimuksen otoskokoa ja antibioottihoidon lyhyttä kestoa on arvosteltu. Niinpä lopullinen varmuus antibioottien asemasta saataneen vasta runsaan vuoden kuluttua. Tällöin julkaistaan PROVE IT- ja ACES-tutkimukset, joissa on satunnaistettu noin 8 000 potilasta pitkäkestoiseen antibioottihoitoon ja seurantaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Leikkauksen keuhkokomplikaatiot voidaan arvioida etukäteen

Monikansallisena yhteistyönä pyrittiin selvittämään, miten onnistuu preoperatiivinen arvio leikkauksen jälkeisistä keuhkokomplikaatioista. Aineisto koostui 272 peräkkäisestä muun kuin rintakehän alueen leikkaukseen menevästä, ja heistä 22:lle (8 %) tuli keuhkokomplikaatioita. Monimuuttujamallin perusteella komplikaatioita ennustivat parhaiten ikä yli 65 vuotta (suhteellinen riski OR 1,8), yli 40 askivuoden tupakka-anamneesi (OR 1,9) ja maksimaalinen laryngeaalinen korkeus vähemmän kuin 4 cm (OR 2,0). Muillakin yksittäisillä tekijöillä oli yhteyttä riskiin (mm. hyperkapnia, matala FVC, painoindeksi yli 30 kg/m2), mutta nämä sulkeutuivat epäitsenäisinä selittäjinä monimuuttujamallissa pois.

Hannu Puolijoki

Lasten kuntoutuksen muutospaineet

Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on käsitelty runsaasti lasten kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä etenkin oppimisen ja sen häiriöiden osalta. Monet perheet ovat tyytymättömiä, ja luottamus palvelujärjestelmään on heikentynyt. Arvostelu kohdistuu ensisijaisesti palvelujen huonoon saatavuuteen, järjestelyjen heikkoon sujumiseen ja vanhempien kohtuuttomaan taakkaan. Kuntoutuksen edellyttämä tietotaito on tuotava lapsen omaan ympäristöön, jossa kuntoutusta koskeva suunnitelma on tehtävä. Tämäntyyppisestä toiminnasta on jo saatu hyviä kokemuksia kolmannen sektorin keskuksissa. Erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yksiköt toimivat näin resurssikeskuksina rinnakkain.

Nina Melamies, Helena Miller, Tuula Haukka-Wacklin, Matti Koivikko

Mitä ammatillinen kuntoutus odottaa lääkäriltä?

Työ- ja kansaneläkejärjestelmien ammatillista kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistuksessa 2004 korostetaan kuntoutuksen varhaista käynnistymistä. Muuttuva käytäntö edellyttää myös hoitavalta lääkäriltä aikaisempaa suurempaa herkkyyttä havaita potilaansa kuntoutustarve. Lääkäri on potilaan sairauden asiantuntija, jonka tulee toimia sekä potilaan että kuntoutusjärjestelmän tietolähteenä, kuntoutuksen tukijana ja arvioijana. Kuntoutusohjelman suunnittelussa lääkäri voi luottaa kuntoutusjärjestelmän ammattilaisiin. Myös lääkärin tulee voida odottaa ammatilliselta kuntoutukselta hyötyjä oman työnsä hallintaan.

Jukka Kivekäs

Kainuun hallintokokeilu ja muut alueen kuntien yhteistyöhankkeet

Eduskunta hyväksyi 17.2.2003 lain Kainuun hallintokokeilusta. Lain mukaan maakunta huolehtii jatkossa pääosasta nykyisin alueen kuntien vastuulla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen tehtävistä. Ennen lain voimaantuloa on alueella solmittu eri kuntien ja sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin välisiä yhteistyösopimuksia, joilla yksittäisen kunnan terveydenhuollon palvelut on ainakin osittain siirretty toisen kunnan tai kuntayhtymän järjestettäviksi.

Sami Lukkarinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030