Tupakoijilla yskärefleksikin kärsii - syy addiktion syntyyn?

Tupakkayskästä on puhuttu, mutta millainen on tupakoijan yskärefleksin? Tätä taustaa selvittää tuore tutkimus 20 terveen miespuolisen tupakoijan aineistosta.

Hannu Puolijoki

Mimivirus - virusmaailman jättiläinen

Kymmenisen vuotta sitten Bradfordissa Englannissa keuhkokuume-epidemian yhteydessä tutkijat kaivelivat rakennusten jäähdytyslaitteistojen vesisäiliöitä. Etsinnän pääkohteita olivat tietysti legionellat, joskaan niitä ei löydetty. Ainoa merkittävä saalis olivat amebat, joiden todettiin kuuluvan Acanthamoeba polyphaga -lajiin. Ameboilla näytti olevan solulimassaan vuokralaisina grampositiivisia kokkibakteereita. Oudot asukit eivät kuitenkaan geenitesteissä osoittautuneet bakteereiksi.

Matti Viljanen

Parantaako tiheämpi liitännäishoito rintasyövän ennustetta?

Citron ym. ovat julkaisseet ensimmäiset tulokset rintasyövän liitännäislääkehoitotutkimuksesta, jossa hoitoa annettiin satunnaistetussa 2 x 2-asetelmassa. Tarkoituksena on selvittää, parantaako solunsalpaajien tiheämpi antaminen hoidon tuloksia ja onko tehokkaampaa antaa adriamysiiniä ja syklofosfamidia yhtä aikaa vai peräkkäin.

Päivi Hietanen

Onko negatiivinen asenne serotoniinin puutetta?

Negatiivisesti värittyneet oletukset ja uskomukset ovat tyypillisiä masennuksessa ja itsetuhoisilla potilailla, mutta niitä esiintyy myös muilla. Terveille henkilöille suoritetuissa kokeissa serotoniinin vapautumista lisäävän fenfluramiinin kerta-annos vähensi näitä dysfunktionaalisia asenteita. Tältä pohjalta tutkijat ryhtyivät vertaamaan masentuneiden potilaiden ja terveiden verrokkien aivotoimintoja sekä dysfunktionaalisia ajatuksia ennen ja jälkeen fenfluramiinin annon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Punkinpuremariskistä tutkittua tietoa

Näin punkkisesongin kynnyksellä kannattanee referoida jo viime vuoden puolella julkaistua ruotsalaistutkimusta, jonka mukaan neljä henkilöä sadasta saa punkinpureman jokaista ulkona vietettyä kymmentä tuntia kohti. Tutkimus tehtiin eteläisen Ruotsin alueella, missä punkkeja esiintyy runsaasti. Lohdullinen tieto on, että vain 1/221 punkinpuremista johti Lymen borrelioosiin. Näin pienen tartuntariskin syyksi tutkimuksen tekijät epäilevät väestön hyvää tietoisuutta taudista ja sen ehkäisystä. Paras ehkäisykeino on jokailtainen, perusteellinen punkkisyyni.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Suuriannoksinen flutikasonihoito vähentää astmaatikon hengitysteiden verisuonimuutoksia

Italiassa tutkittiin sokkoutetusti kahden eritasoisen flutikasoniannoksen (200 myyg ja 1 000 myyg/pv) vaikutusta 30 astmapotilaan bronkusten limakalvojen verisuonimuutoksiin (remodelling). Potilaita putosi melkoisesti pois, vaikka hoidon pituus oli vain kuusi viikkoa - keuhkoputkinäytteiden toistuva ottaminen ei ole kovin mukavaa. Kumpaankin ryhmään jäi 8 potilasta ja tämän lisäksi verrokkeina oli 8 tervettä henkilöä. Molemmissa hoitoryhmissä todettiin bronkiaalisen hyperreaktiviteetin, astmaoireiden ja limakalvojen tulehdussolujen vähenemää. Sen sijaan vain suuriannoksisella hoidolla todettiin myös verisuonten määrää ja verisuonten valtaamaa alaa vähentävää vaikutusta sekä tyvikalvon ohenemista. Havainnolla saattaa olla merkitystä pohdittaessa astman hoidon aloitusannoksen tasoa silmällä pitäen myös verisuoniproblematiikan korjaamista.

Hannu Puolijoki

Erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuus

Palvelujen saatavuus ja rahoitus ovat olleet paljon esillä terveydenhuollosta käydyssä keskustelussa viime aikoina. Rahoitusta arvioitaessa on vertailussa käytetty pääasiassa terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuutta, joka ei ole paras mahdollinen mittari. Viime vuosikymmenen voimakkaat bruttokansantuotteen muutokset ensin alas ja vuosikymmenen lopulla ylös ovat terveydenhuoltomenojen muutosten ohella aiheuttaneet suuria muutoksia terveydenhuollon bruttokansantuoteosuuteen.

Jouko Isolauri, Martti Talja

Onko potilasvahinkojen ennaltaehkäisy taivaanrannan tavoittelua?

Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitetaan noin 7 000 potilasvahinkoa vuosittain. Näistä alle kolmasosa johtaa korvaukseen. Keskukseen on kertynyt 16 vuoden aikana 90 000 tapauksen aineisto. Hoito-organisaatioissa potilasvahinkojen ennaltaehkäisy on mahdollista käymällä läpi aikaisempia tapauksia ja niihin johtaneita syitä. Tällainen käytäntö on osa normaalia palautejärjestelmää, jossa potilasvahingot toimivat terveydenhuollon yhtenä laatumittarina. Ennaltaehkäisy kannattaa, koska sen avulla säästetään paitsi inhimillistä kärsimystä, myös taloudellisia kustannuksia.

Martti Mikkonen

Tukipiste Laturi - mielenterveyspotilaiden kokonaisvaltainen avohoitopalvelumalli

Vielä parikymmentä vuotta sitten psykiatristen sairaansijojen määrä oli Suomessa asukaslukuun suhteutettuna maailman suurimpia. Käytännössä sairaaloiden tehtävänä oli lääketieteellisen hoidon lisäksi tarjota potilaille asumispalveluja. Sairaalapaikkojen määrä väheni alle kolmannekseen vuosina 1980-2000 eivätkä avohuollon palvelut kehittyneet samassa suhteessa. Tilanne kärjistyi 1990-luvulla ja puutteita ilmeni sekä avohoitopotilaiden lääketieteellisen hoidon että kroonikkopotilaiden asumis- ja tukipalvelujen järjestämisessä. Vuonna 2000 käynnistetyssä Tukipiste Laturi -projektissa on kehitetty uudentyyppinen avohoidon palvelukokonaisuus skitsofreniapotilaille.

Päivi Laine, Pekka Jousilahti

Miten löytää parempia malleja maksan ja istukan farmakokinetiikan tutkimiseksi?

9.5.2003 Oulun yliopisto

Päivi Myllynen